– Joudumme pohtimaan täällä covid-19-viruksen aiheuttamaa sairautta joka päivä, toteaa Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen.

Heinäkuun lopulla uutisoitiin viruksen mutatoitumisesta. Virus käyttää ihmisen soluihin tunkeutuessaan avaimina piikkiproteiineja, joista yksi on muuntunut. Samaan aikaan tautiin kuolleisuus on vähentynyt. Tämä voi selittyä Valtosen mukaan monella asialla – myös viruksen mutatoitumisella.

– Viruksen yhden piikkiproteiinin muuntuminen d-aspartaatista glysiinksi on todennettu. Varmaan viruksessa on muitakin mutaatioita tapahtunut. Osa tutkijoista kuitenkin spekuloi, että piikkiproteiinin muutos on voinut vaikuttaa siihen, että virus on muuttunut vähemmän tappavaksi ja että se toisaalta leviää nyt vähän aiempaa tehokkaammin, Valtonen sanoo.

Yksimielisyyttä saati näyttöä mutaation vaikutuksesta viruksen tappavuuteen ei kuitenkaan ole.

– Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kuolleisuuden väheneminen selittyys paremmalla varautumisella ja sillä, että koronapotilaille on enemmän hoitokapasiteettia ja heitä myös osataan hoitaa paremmin. Lisäksi virus on viime aikoina iskenyt aiempaa nuorempiin, joille tauti ei ole yhtä vaarallinen.

Nuoria on viime aikoina myös testattu enemmän kuin taudin alkuvaiheessa keväällä. Muuntumisen vaikutus viruksen tappavuuteen on Valtosen mukaan pelkkää spekulaatiota. Hän arvelee, että tappavuuden lieventymiseen voivat vaikuttaa kaikki nämä seikat.

– Nyt nähdään kuitenkin Euroopassa, että virus on hiukan erinäköinen kuin se oli Wuhanista lähtiessään. Viruksen muuntuminen on aika tavallista pandemioissa, Valtonen sanoo.

Jos virus tappaisi kaikki kantajansa, sen leviäminen loppuisi nopeasti. Tästä syystä virus hakeutuu muotoon, joka ei ole kovin tappava.

– Erona sars- ja mers-viruksiin on, että monet covid-19-viruksen tartuttajat ovat oireettomia. Sarsin tai mersin saaneilla oireettomia tartuttajia oli todennäköisesti vähemmän, ja heidät voitiin sen vuoksi nopeammin tunnistaa ja eristää, mikä edesauttoi leviämisen loppumista. Kun sars-virusten leviäminen yhtäkkiä loppui 2003, rokotetta ei kannattanut enää kehittää.

Tämänhetkisen arvion mukaan Suomessa covid19-virukselle altistuneista sairastuu vain noin viisi prosenttia.

– Emme voi tietää, onko tuokaan totta, koska voi olla paljon oireettomia tai lieväoireisia, joita ei testata.

Ainakin kahdella ihmisellä on pystytty hiljattain osoittamaan, että he ovat sairastaneet taudin kaksi kertaa ilmeisesti viruksen muuntumisen seurauksena.

– Nyt spekuloidaan silläkin, että rankan taudin sairastaneet voivat saada enemmän vasta-aineita kuin lievän version sairastaneet.

Tämä luo Valtosen mukaan varjoa myös rokotteille.

– Jos itse taudin sairastaminenkaan ei anna aina suojaa, niin pystytäänkö kehittämään rokotetta, joka antaa pitkäaikaista suojaa. Meillä ei kuitenkaan ole vielä muita hyviä vaihtoehtoja kuin toimiva rokote.

AstraZenecan rokote perustuu Oxfordin yliopiston tutkija Adrian Hillin työryhmän tutkimuksiin.

– Heidän tutkimuksissaan tuli takaisku, kun yhdelle rokotetulle tuli neuriitti, mikä keskeytti tutkimukset. Ilmeisesti tutkijat kuitenkin päättelivät, ettei neuriitti aiheutunut rokotteesta, koska tutkimusohjelmaa jatkettiin.

Rokotteiden sivuvaikutukset on syytä ottaa vakavasti. Tutkimukset on tehtävä huolella.

– Jotkut rokotteet ovat mahdollisesti laukaisseet Guillain-Barrén syndrooman, ja influenssarokotteesta aiheutuneen narkolepsian takia monet ihmiset pelkäävät rokotusten ottamista.

Venäläisillä on myös oma rokotteensa, mutta tiedemaailma on sitä mieltä, että rokotteen kehityksessä on saatettu oikaista niin rankasti, etteivät suomalaiset lääkärit Valtosen mukaan vielä haluaisi sitä suositella.

– Tämä on myös informaatiosotaa. Presidentti Donald Trump ilmeisesti painostaa nyt Yhdysvaltain lääkeviranomaisia FDA:ta helpottamaan rokotteiden hyväksymisprosessia. Rokotteen saaminen ennen vaaleja olisi Trumpile tärkeätä.

Myös miljardööri Bill Gates kertoi äskettäin olevansa huolissaan siitä, että poliitikot sekaantuvat Yhdysvalloissa rokotteiden kehitykseen.