Kuuluuko koronavirus omikronvariantin myötä enää luokitukseltaan niin sanottujen yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon? Tätä keskustelua herätti Twitter-tilillään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

Hänen mielestään tartuntatautilaissa edellytetyt kriteerit ”eivät enää mitenkään täyty omikronmuunnoksen myötä”.

”Yleisvaaralliselle tartuntataudille on laissa kolme kriteeriä, joiden on *kaikkien* täytyttävä. Mielestäni korona ei omikronmuunnoksen yleistyttyä täytä mitenkään 3. kriteeriä. Edes äärettömillä jäljitysresursseilla ei päästäisi kiinni näin nopeaan virukseen karanteenein”, Urrila argumentoi.

Tartuntatautilain mukaan tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin ja valvottaviin tartuntatauteihin sekä muihin tartuntatauteihin, joista osa edellyttää säännöllistä seurantaa väestölle aiheuttamansa tautitaakan tai epidemiavaaran vuoksi. Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos: 1) taudin tarttuvuus on suuri; 2) tauti on vaarallinen; ja 3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Erityisesti kolmas kriteeri on Urrilan mielestä kyseenalainen omikronin levitessä aiempia variantteja tehokkaammin. Myös maan hallituksesta on myönnetty, että viruksen leviämisen ”täydellinen pysäyttäminen” rajoituksilla on nyt käytännössä mahdotonta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) katsotaan kuitenkin, että koronaviruksen poistaminen yleisvaarallisten tartuntatautien listalta ei ole tässä vaiheessa ajankohtaista. Strategiajohtaja Pasi Pohjola kertoo näkemyksestä Yleisradiolle.

Luokituksen voimassa pitämisen puolesta puhuvat Pohjolan mukaan omikronin aiheuttama sairaalakuormitus, taudin aiheuttamat kuolemantapausmäärät sekä kansainvälisten asiantuntijaryhmien kuten WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston suositukset.

Pohjolan mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin kohdalla ei testausta ja jäljitystä voida kokonaan vain päätöksestä jättää tekemättä.

”Tämä on kirjattu tartuntatautilakiin.”

Pohjola toteaa, että ”pääkaupunkiseudulla kädet on osin nostettu pystyyn, kun viiveet tartunnanjäljityksessä ovat kasvaneet kovin suuriksi”. Helsinki ja useat muut Uudenmaan kunnat ilmoittivat tällä viikolla luopuvansa jäljitystyöstä ja karanteenimääräyksistä isoilta osin – jäljitystä jatketaan vain koronavirustaudin riskiryhmien asumisyksiköissä, hoivalaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä. Helsingin sote-toimialan mukaan lieväoireisten ei enää tule myöskään hakeutua laboratoriotestiin, jos ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen antaa Ylen jutussa tukensa Uudenmaan kuntien päätökselle. Salminen olisi jopa valmis luopumaan koko Suomessa karanteeneista ja laajamittaisesta tartunnanjäljityksestä koronan torjunnassa.

”Suoraan sanottuna tartunnanjäljityksestä olisi jo luovuttava. Tarkoitan siis erityisesti rokotettujen ihmisten lieviä tapauksia, ja niiden tartunnanjäljitystä”, Salminen sanoo Ylelle.

Muutoksia? THL-johtaja Mika Salminen luopuisi laajasta testaus-, jäljitys- ja karanteenijärjestelmästä. Pete Anikari

Karanteenien tilalle Salminen ehdottaa sairauslomia, joiden perusteella ihmiset voisivat omalla ilmoituksella olla poissa töistä.

LUE MYÖS: