Kanta-palvelut kehitettiin 2010-luvulla suomalaisille sosiaali- ja terveystietojen hallintaan. Kansalaisten ohella Kanta-palveluja käyttävät apteekit sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajat ja sosiaalihuolto.
Verkkoasioinnin palveluja ovat Omakanta, Resepti-palvelu ja Potilastiedon arkisto. Erityisesti kiitosta kansalaisilta saa vuonna 2010 alkanut Resepti-palvelu. Vuodesta 2017 kaikki lääkemääräykset on tallennettu sinne.
Omakanta on kansalaisen näkymä omiin tallennettuihin tietoihin käynneistä julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa.
Kun osa perinteisistä fyysisistä palveluista muuttuu sähköiseksi verkkoasioinniksi, suurena haasteena on vahva tunnistaminen. Esimerkiksi Omakantaan kirjaudutaan verkossa Suomi.fi-tunnistautumisella.
Tietojen luottamuksellisen käytön kannalta tunnistaminen on oleellista, mutta tavat, joilla se tehdään, aiheuttavat keskustelua erityisesti iäkkäiden keskuudessa. Pankkitunnisteiden tai mobiilivarmenteen hankkiminen ei yleensä onnistu iäkkäämmiltä yhtä helposti kuin nuoremmilta aikuisilta. Siksi on harmillista, että väestö, joka todennäköisesti hyötyisi eniten Omakannan käytöstä, saattaa jäädä palvelun ulkopuolelle.
Ohjeistus sähköisen apteekkiasioinnin valtuutuksen antamiseen on ikäihmisten kannalta omituinen, koska heillä ei tyypillisesti ole tunnuksia verkkopalveluun halutun valtuutuksen antamiseksi. Myös ohjeistus aikuisen puolesta asiointiin Omakannassa päätyy samaan ”umpiperään” valtuuksien antamisessa. Tarvitsemme uusia ratkaisuja?
Vanhan lastenlaulun teddykarhut olivat villillä retkellä metsässä, ja iloinen meno sai aikaan hämmästystä vanhempien seuratessa juhlintaa. Hämmästystä – jopa hämmennystä – voi myös syntyä omia tietoja katsellessa Omakannassa.
Sivuston otsikointi on sinällään selkeä. Yksinkertaisin rakenne on Reseptit-sivustolla, josta saa kuvan omista resepteistään ja mahdollisuuden niiden uusimispyynnön lähettämiseen.
Terveystiedot avautuvat käyntitietoihin ja edelleen alisivustoiksi, joiden otsikot muistuttavat kansainvälisesti kiitellyn jatkuvan sairaus- ja terveystiedon kirjaamisen perinteestä vuodesta 1975 lähtien. Otsikoinnin selkeys ei poista tietojen ”häviämistä” tietomassaan. Kuinka otsikot toimisivat nykyistä paremmin?
Olemme juuri nyt kiinnostuneita omista rokotustiedoistamme. Kirjatut rokotustiedot näytetään Omakannassa siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä vanhojen tietojen syöttäminen on aina työläs ja virheille altis prosessi.
Koska terveystietojen otsikkona on Rokotustiedot, käyttäjä etsii omia tietojaan otsikon alta. Rokotustietoja on kirjattu myös terveystietojen käyntitietoina tammikuuhun 2021 asti. Siksi löytääkseen rokotustiedon hakijan tulisi muistaa, mistä palveluyksiköstä ja koska on saanut rokotuksen.
Vaikka rokotustieto olisi kirjattu Rokotustietoihin, käyttäjän tulisi silloinkin muistaa, mistä palveluyksiköstä sai rokotuksen. Siksi on todennäköistä, että pelkästään influenssarokotusten historiatieto on hajallaan terveystietojen lomassa.
Helmikuusta 2021 alkaen hoitoasiakirjoista poimitaan tietoja koostetietokantaan, josta käyttäjä saa tietonsa näkyviin yhteenvetoina uudistetussa Rokotukset-osiossa. Tietojen poiminta koostetietokantaan rakenteisesti sujuu hyvin, jos terveydenhuollon organisaation potilastietojärjestelmä käyttää vuoden 2016 Kanta-palvelujen versiota. Näin ei aina ole, ja siksi osalla käyttäjistä tiedot eivät näy eivätkä ne päivity Omakannan Rokotukset-osioon. Jos terveydenhuollon organisaatio päättää päivittää tietojärjestelmänsä uuteen versioon, samalla ratkeaa useita muitakin ja sujuvan tiedonsiirron asioita.
Omakannan sähköinen rokotuskortti poistaisi rokotustietojen hajanaisuuden ja mahdollistaisi tietojen joustavan käytön niitä tarvittaessa. Hankaluutena tässäkin uudistuksessa on aiempien vanhojen tietojen päivitys uuteen korttiin.
Reseptikeskuksen kehitystyö on pitkäjänteistä, ja sen käyttöönotto vaati paljon yhteistyötä ja yhteistä sopimista jo yli kymmenen vuotta sitten. Päästäksemme yhtä toimivaan ratkaisuun tarvitsemme ehkä samaa yhteistyötä ja yhteistä sopimista myös rokotustietojen toiminnallisuuden kehittämiseen.
Kaija Saranto
Professori, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, Itä-Suomen yliopisto
Vesa Jormanainen
Johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lue myös:
