Sairaalaorganisaatiot voivat tukea lääkäreiden ja hoitajien kasvua johtajina sekä tarjoamalla merkityksellisiä työuran tilaisuuksia että vahvistamalla heidän motivaatiotaan johtajauralle, tuoreessa väitöskirjassa esitetään.

Kauppatieteiden maisteri Stiina Vistbackan väitöstutkimuksessa haastateltiin yli kahtakymmentä Husin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan keski- ja ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä, joiden kertomusten perusteella oli havaittavissa useita erilaisia motivaatiolähteitä johtajaksi kasvuun.

Motivaatiolähteiden pohjalta on alustavasti tunnistettu viisi erilaista kasvukertomusten prototyyppiä: sitkeät etenijät, sankarit tai taistelijat, nöyrät, ammattitaitoon ja työteliäisyyteen luottavat, johtajuusidentiteetin omaksuneet sekä pidättyväisen arrogantit.

Sitkeät etenijät ovat hoitajataustaisia vastaajia, joille keskeistä on uralla eteneminen. Nöyrät, ammattitaitoon ja työteliäisyyteen luottavat ovat puolestaan sekä hoitajia että lääkäreitä, joille on tärkeää saada tunnustusta osaamisesta ja aikaansaamisesta.

Sankarit tai taistelijat taas kuvaavat kasvuaan johtajiksi taistelukertomusten avulla ja haluavat puolustaa asemaansa.

Johtajuusidentiteetin omaksuneet ovat lääkäreitä, jotka keskittyivät haastattelussa kuvaamaan omaa johtamistehtäväänsä ja johtamisotettaan. Sen sijaan pidättyväisen arrogantit eivät juuri avaudu johtamisestaan, ja heidän on vaikea mainita yksittäisiä työuraan vaikuttaneita tapahtumia. Heillä on kokemuksen tuoma rauhallinen, hieman röyhkeä asenne.

Johtajaksi kasvussa tarvitaan esimiehen tukea ja palautetta ammattiryhmästä riippumatta. Tärkeitä ovat myös hankalista tilanteista oppiminen ja organisaatiomuutosten tuomat mahdollisuudet edetä uralla.

Ammattiryhmäkohtaiset erot ilmenevät siten, että lääkäreille merkityksellisiä ovat henkilökohtaiset yksilötapahtumat. Hoitajilla korostuvat kollegiaalisuus ja ryhmän tuen merkitys.

Väitöstutkimuksen perusteella vahvan johtajuusidentiteetin omaava ja itsensä johtajana näkevä on halukkaampi hakeutumaan haasteellisiin tehtäviin ja kehittämään itseään johtajana.

– On tärkeää tunnistaa, kuka hyötyy mistäkin tilanteista. Motivaatiolähteiden tunnistaminen auttaa johtajien sitouttamisessa. Esimerkiksi haasteiden tai ”taisteluiden” voittamisesta motivoituville kannattaa tarjota uusia haasteita kuten muutos- ja uudistamisprosesseja, Vistbacka sanoo tiedotteessa.

Vistbackan väitöskirjatutkimus tarkastetaan torstaina 13. kesäkuuta Vaasan yliopistossa.