Munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä eli PCOS:stä kärsii 5–15 prosenttia naisista. Yleisyydestään huolimatta oireyhtymä diagno­soidaan huomattavalla viiveellä.

PCOS-naisilla on epäsäännöllinen kuukautiskierto tai kuukautiset puuttuvat kokonaan. Oireita ovat myös liiallinen karvankasvu erityisesti kasvoilla, navan alla, pakaroissa ja rinnoissa sekä aikuisiän akne.

Diagnoosin tekee lopulta usein lapsettomuuslääkäri, sillä oireyhtymään liittyvien ylipainon ja ovulaatiohäi­riöiden vuoksi vauvahaaveet eivät ota toteutuakseen.

Oysin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Terhi Piltonen kertoi häntä haastatellessani, että osa lääkäriin hakeutuneista naisista on saanut osakseen oireiden vähättelyä. Lääkärikunnassa on toisinaan käyty keskusteluja vielä viime vuosina siitä, kannattaako PCOS:ää edes diagnosoida. Kyseessähän ei ole sairaus.

Piltonen itse on saanut naisilta vahvan viestin siitä, että he haluavat tulla diagnosoiduksi oikein ja riittävän aikaisin sekä saada oikeaa tietoa asiasta.

PCOS-oireet voivat vaikuttaa naisten henkiseen hyvinvointiin. Erityisesti lapsettomaksi tuomitseminen on heille traumaattista. Tosiasiassa he saavat vähintään yhden lapsen aivan kuten muutkin.

Diagnosoimatta ­jättäminen ei vähennä PCOS:n esiintyvyyttä.

Piltonen toteaa, että oireiden nimeäminen oireyhtymän alle voi auttaa naista hyväksymään oireensa ja niihin liittyvät ominaisuudet. Diagnosoimatta jättäminen ei myöskään vähennä PCOS:n esiintyvyyttä.

Oireyhtymä on otettava vakavasti, koska se suurentaa selvästi esimerkiksi diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Tieto terveysriskeistä voi motivoida naisia erilaiseen terveyskäyttäytymiseen. Siksi Piltonen kannustaa lääkäreitä omaksumaan ja jakamaan eteenpäin PCOS-tietoutta: näiden naisten kelkka on käännettävissä.

Kirjoittaja on Mediuutisten toimittaja.

Twitterissä: @ninamairi

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ilmaiseksi. Klikkaa tästä.

Lue myös: