”Me Suomen yliopistosairaaloiden lasten infektiotautien hoidosta vastaavat lääkärit” (HS Mielipide 22.4.) on ahkerasti siteerattuna lyhentynyt asiantuntijalausuntomuotoon ”Lastenlääkärit suosittavat koulujen avaamista”.

Lukuisia lääkäreitä eri sektoreilla hoitaa päivittäin ei-sairaalahoitoa vaativia lasten ja nuorten infektioita. Covid-19-infektiota pidetään lapsilla vähäoireisena tai jopa oireettomana, vaikkakin vakavasti sairastuneistakin on maailmalta raportoitu.

Monet tunnetut hengitystievirusinfektiot vastasyntyneisyyskaudelta aina myöhäisempään nuoruuteen suurentavat osalla tutkituista riskiä sairastua astmaan. Virusinfektiot lapsuudessa on myös todettu olevan yhteydessä lisääntyneiden terveydenhoitopalveluiden käyttöön.

Covid-19-virusinfektion pitkäaikaisvaikutuksista lievänä tai vakavana sairastettuna lapsilla tai aikuisilla ei ole pitkäaikaisnäyttöä. Huomiota on herättänyt tiedon puute myös koskien kokeellisissa malleissa esitettyjä koronaviruksen vaikutuksia eri kohde-elimissä. Esimerkkinä viruksen neuroinvasiivinen potentiaali ja toisaalta kivekset, missä infektiota seuraisi fertiliteettiongelmia, kuten on todettu sikotaudissa ja muutamissa muissakin virustaudeissa.

Oikeuttaako riittämätön tämänhetkinen tieto avaamaan koulut toukokuussa muutamaksi viikoksi? Mitkä ovat ne realistiset resurssit, joilla lieväoireiset lapset tulevat testatuksi ja tartuntareitit jäljitetyksi? Koronan oireet ovat epäspesifiset.

On syytä alkaa epäillä, että ihmistiivistymissä, virus-lingoissa ja osastohoidoissa ilmenevien tartuntojen syynä on yleishygienian puutteet.

Viime viikkoina on uusimpien julkaisujen mukaan myös osoitettu, että koronalla on myös feka-oraalinen tartuntareitti. Parantumisvaiheessa on myös lapsipotilaalla todettu positiivinen ulostenäyte, kun nenänielun PCR-näyte on jo ollut negatiivinen. Vielä siis yli kuukausi oireiden alkamisesta.

Tästä voikin päätellä, että mikäli Suomessa väestön vasta-ainepitoisuudet eivät tue esitettyä olettamaa merkittävästä oireettomana sairastaneiden, ts. oireettomien kantajien osuudesta, hybridistrategiaa tulee pikaisesti tarkentaa.

On syytä alkaa epäillä, että ihmistiivistymissä, virus-lingoissa ja osastohoidoissa ilmenevien tartuntojen syynä on yleishygienian puutteet. Yksi pönttö tai yksi vaippa onkin ollut se todellinen tartunnan lähde. Supertartuttajaa ei aina olisikaan olemassa, siksi sellaisen tunnistaminen on ollut niin vaikeaa. Nähtäväksi jää.

Koulujen alkaessa infektiotauteja helposti nappaavat lapset ja nuoret sairastuvat tyypillisesti lähikontaktien määrän lisääntyessä. Mikä merkitys koulujen avaamisella olisi nyt heille, kun tavanomaisten hengitystievirusten lisäksi myös koronaepidemia on käynnissä? Sitä emme tiedä. Emmekä tiedä, onko koronavirus, kuten monet muut hengitystievirukset, lisäämässä riskiä sairastua astmaan. Me emme tiedä vielä mitään tämän uuden viruksen mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista.

Priorisoin nykytietämyksen valossa toukokuussa valinnan vapautta koululaisille, heidän perheilleen ja opettajille etä- ja lähiopetuksen suhteen.

Maria Juusela, LT

Erikoislääkäri, Espoo

Lue lisää aiheesta:

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.