Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimiin ja ohjaukseen koronaepidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa. Oikeuskansleri kiinnittää johtopäätöksissään ministeriöiden huomion yhteistyöhön, tiedonkulkuun ja vastuunjakoon, joissa kaikissa oli ongelmia keväällä 2020 uudenlaisessa kriisitilanteessa.
Oikeuskanslerinvirastoon saapui keväällä useita kanteluita, joissa arvosteltiin ministeriöiden sekä Huoltovarmuuskeskuksen menettelyä tarvittavien suojainvarusteiden varastoinnissa ja hankinnassa.
Pöystin mukaan onkin ilmeistä, että ministeriöiden valmius ei ollut riittävää suojainvarusteiden hankinnan ja varastoinnin osalta kevään uudenlaisessa covid-19-kriisitilanteessa.
Lain mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Kukin ministeriö kehittää huoltovarmuutta omalla toimialallaan tukenaan Huoltovarmuuskeskus. Vastuu varautumistoimenpiteistä terveydenhuollossa puolestaan kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Oikeuskanslerin ratkaisusta ilmenee, että Huoltovarmuuskeskus, jonka epäonnistuneista maskihankinnoista nousi kohu keväällä, jäi kriisissä liian yksin.
– Huoltovarmuusneuvoston laatiman raportin mukaan kokemukset viranomaisten välisestä vastuun- ja työnjaosta ovat hyvin vaihtelevia. Huoltovarmuuskeskukselle tuli normaalia enemmän tukipyyntöjä ja sen asemaa vaikeuttivat niin tulkinnanvaraisuus sille kuuluvasta operatiivisesta valmiusroolista kuin keskukselle annetut poikkeukselliset erityistehtävät suojainhankinnan osalta, oikeuskanslerin ratkaisussa kerrotaan.
– Huoltovarmuuskeskus ilmoitti huhtikuun lopussa, että sillä on vaikeuksia toteuttaa ministeriöiden tukipyyntöjä. Oikeuskanslerin mukaan tavanomaista selvästi suuremmaksi kasvaneiden tukipyyntöjen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön olisi pitänyt pyyntöjä esittäessään varmistaa aktiivisemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimintakapasiteettia. Huoltovarmuuden organisointia, tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä tulee edelleen parantaa ja vastuita selkeyttää.
STM ja TEM antoivat huhtikuun alussa yhteisen toimeksiannon tarpeellisten suojainhankintojen tilannekuvan tuottamiseksi ja hankintojen koordinoimiseksi. Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriö myös käynnisti valmistelut lisäresurssien järjestämiseksi Huoltovarmuuskeskukselle.
Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että ”tehtävien jakautuessa useille toimijoille on varmistettava, että yhteistyössä toimivalla toisella osapuolella on riittävät valmiudet toimeenpanoon”.
– Ministeriön ohjausrooliin ja rooliin toimeksiantajana kuuluu myös tarvittaessa varmistaa tämä.
Pöysti toteaa, että poikkeusoloissa riittävän nopea päätöksenteko on erittäin tärkeää. Vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna mahdollisimman hyvin ennalta, ja keväällä näin ei ollut.
– Oikeuskanslerin saamien selvitysten perusteella ministeriöiden välinen yhteistyö ei aluksi toiminut tehokkaasti, eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä. Pandemian kaltaiseen suuria ihmisjoukkoja koskevaan häiriötilanteeseen ei osattu varautua etukäteen, Pöysti toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä ”aiheutti jonkin verran epäselvyyttä ministeriön organisaatio kuin myös ministereiden välinen työnjako”.
– Pandemiariskeihin varautumisen kannalta olennaisia toimintoja jakautuu ministeriön eri osastoille sekä myös sosiaali- ja terveysministerille ja perhe- ja peruspalveluministerille. Oikeuskanslerin mukaan jatkossa voi olla tarve arvioida sitä, olisiko perusteltua, että ministereiden tehtäväalueet olisi selkeämmin jaettu myös kriisijohtamisen näkökulmasta.
Ratkaisussa ovat esillä myös sosiaalihuollon vanhuspalvelut, jotka ovat olleet korkean riskin kohteita koronaepidemiassa.
– Oikeuskanslerin mukaan pandemiariskeihin varauduttaessa on välttämätöntä ottaa selvästi laajempi näkökulma terveydenhuoltoon ja sen toimijoihin. Yksi kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisten keskittymä koronaviruksen aiheuttamassa epidemiassa ovat olleet sosiaalihuollon toimintayksiköt vanhustenhuollossa. Lainsäädännöstä johtuen sosiaalihuollon toimintakenttä on huomattavasti hajanaisempi kuin terveydenhuollossa. Hallitus on korjaamassa tilannetta uusilla lainsäädäntötoimilla. Lainsäädäntötoimien lisäksi varautumissuunnittelussa on tarpeen huolehtia riittävästä sosiaalihuollon tilannekuvasta ja valmiuden suunnittelusta.
STM sai jo aiemmin syksyllä kritiikkiä – tuolloin suoremmat moitteet – oikeuskanslerinvirastolta Helsinki-Vantaan ja muiden lentoasemien koronatoimien puutteista. Tuolloin apulaisoikeuskansleri katsoi, että STM:llä vastuullisena ja toimivaltaisena viranomaisena olisi ollut velvollisuus nopeampiin ja tehokkaampiin toimiin, ”jotta lentoasemien tilanteeseen olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen”.
