Nyt edetään oikeaan suuntaan, Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala toteaa ensikommenttinaan valinnanvapauslain täsmennyksistä.

– Keskeistä nyt on se, ettei oteta sellaisia riskejä, joilla aiheutetaan vaaraa päivystystoiminnan järjestämiselle eikä opetus- ja tutkimustoiminnalle. Nämä ovat sellaisia asioita, joiden pitää yhteiskunnassa toimia aina, Herrala sanoo.

Hallitus ilmoitti keskiviikkona viilaavansa valinnanvapauslakiluonnosta muun muassa erikoissairaanhoidon asiakassetelin sekä sote-keskusten erikoislääkäripalvelujen osalta.

Myös Pohjois-Pohjanmaan sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä näkee, että hallituksen korjausliike vie valinnanvapauslakia parempaan, hallittavampaan ja maakunnan harkintavaltaa korostavaan suuntaan. Maakunnille jää aiempaa lakiversiota enemmän mahdollisuuksia määritellä valinnanvapauden elementtien käyttöä.

– Suunta on hyvä eikä sinänsä rajaa maakunnan mahdollisuutta toteuttaa terveydenhuollon erityispalveluita laajastikin sekä sote-keskuksissa että asiakassetelillä. Velvoittavana ja liian tarkasti lakisääteisesti määriteltynä nämä olivat edellisen version heikkous, Pikkujämsä sanoo. fakta

Hän jatkaa, että uudet päälinjaukset ovat sen suuntaisia, mitä lukuisat eri tahot ovat lausunnoissaan muutostarpeiksi nostaneet erityisesti terveydenhuollon erityispalveluiden osalta.

Vielä lokakuussa hallitus kaavaili laajaa valinnanvapautta myös erikoissairaanhoitoon asiakassetelivelvoitteen muodossa. Aikeen nähtiin vaarantavan erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmän.

Näin joulun alla hallitus ilmoitti, että asiakassetelin velvoittavuus poistetaan erikoissairaanhoidon osalta. Uuden linjauksen mukaan maakuntien pitää tarjota asiakasseteliä, mikäli potilas ei pääse hoitotakuun määräajassa maakunnallisiin palveluihin.

– Velvoite poistuu, mutta mahdollisuus käyttää asiakasseteliä myös erikoissairaanhoidossa säilyy. Maakunnan oma harkintavalta korostuu, Sirkku Pikkujämsä arvioi.

Satakunnan sote-vastuuvalmistelija Terttu Nordmanin mielestä uusi linjaus on positiivinen uutinen.

– Kukaan ei parane jonossa, joten on hyvä, että maakunta voi käyttää asiakasseteliä hankalassa tilanteessa, Nordman toteaa.

Sote-muutosjohtajien mielestä uusissa linjauksissa on myönteistä myös se, että laissa ei sitovasti määritellä niitä erikoisaloja, joita sote-keskuksiin on vietävä.

– Oikein hyvä näin. Maakunta osaa ja pystyy itse harkitsemaan, mikä on tarkoituksenmukaista, Sirkku Pikkujämsä toteaa.

Alun perin hallitus kaavaili vievänsä sote-keskuksiin lakipykälien voimalla ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkäripalvelut.

– On tärkeää, että maakunnalle annetaan enemmän valtaa vaikuttaa ratkaisuihinsa, ja tämä mahdollistaa juuri sen, että voimme räätälöidä alueellisesti oikeat voimat oikeaan paikkaan. Lähtökohtana tulee olla tarvelähtöinen ajattelu – esimerkiksi kahdessa kunnassa voi olla keskenään täysin erilaiset erikoislääkäritarpeet, Jaakko Herrala toteaa.

Terttu Nordman näkee, että maakuntien mahdollisuus valita erikoisalat on hyvä asia. Hän pitää silti todennäköisenä perusterveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin eniten konsultaatioapuja juuri sisätautien ja geriatrien aloilta.

Maakunnissa toivotaan sote-uudistuksen nyt nytkähtävän eteenpäin.

– Tämä on ollut huojuvaa ja horjuvaa. Nyt kun saavutettiin konsensus näistä asioista olisi valmistelun näkökulmasta tärkeää, että perustetaan äkkiä se kivijalka, jonka päälle me mallimme rakennamme, Terttu Nordman sanoo.

Jaakko Herrala toivoo valinnanvapauslain jatkovalmistelun nyt etenevän niin, että maakuntia kuunnellaan ennakoiden. Raskaita lausuntokierroksia ei tarvita, mutta sote-muutosjohtajat ovat käytettävissä.

– Ja kaikkien sote-muutosjohtajien taustalla on vahva ja osaava asiantuntijaverkosto. Kun asioita pyritään korjaamaan, me pystymme tuomaan näkemystä siihen, toimiiko ratkaisu oikeassa elämässä.