Hämeenlinnan neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen ja terveydenhoitaja Tiina Nikkanen tarkastelivat raskaudenaikaisen tupakoinnin tilastoja loppuvuodesta 2016.

– Olimme molemmat järkyttyneitä, miten yleistä tupakointi odotusaikana edelleen on, Mähönen sanoo.

Pohjoismaissa raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt tasaisesti 80-luvulta lähtien. Suomessa lukema on porskutellut 15 prosentissa vuosikymmeniä.

– Havahduimme siihen, että neuvoloissakaan toimintatavat tupakoinnin vähentämiseksi eivät oikeastaan olleet muuttuneet vuosikausiin, Nikkanen toteaa.

Kaksikko päätti laittaa kaikki paukut peliin, jotta raskaudenaikainen tupakointi saataisiin vähentymään. Savuttomat vauvat -kampanjasta tuli menestys, jonka myötä Mähönen ja Nikkanen valloittivat toisen sijan Mediuutisten sadan terveysvaikuttajan listalla.

Kaikki alkoi oikeastaan häkämittareista, jotka Hämeenlinnan neuvolaan oli hankittu. Piti keksiä järkevä tapa hyödyntää niitä.

Samoihin aikoihin Mähönen ja Nikkanen osallistuivat koulutukseen, jossa piti valita omalta työpaikalta jokin kehittämiskohde. He päättivät luoda selkeän hoitopolun tupakoiville odottajille.

Liikkeelle lähdettiin haastattelemalla tupakoivia odottajia, jotka viestivät vahvasti, että tupakoinnista ei saisi tehdä sallittua.

– Odottajat toivoivat neuvolalta vahvaa kannanottoa asiaan, Mähönen kertoo.

Tupakoinnista kyllä oli neuvolassa aina kysytty. Usein hoitajat olivat neuvoneet odottajaa, että olisi parempi, ettei tämä enää polttaisi. Sitä ei kuitenkaan käyty tarkemmin avaamaan, minkä takia tupakointi pitäisi lopettaa, eikä asiaan enää palattu.

Nikkanen arvioi, että hoitajat olettivat, että aihe on odottajille kiusallinen. Asiakkailta itseltään tullut palaute antoi uutta näkökulmaa asiaan.

– Hoitajat myös ehkä tunsivat itsensä kädettömiksi, kun käytössä ei ollut konkreettisia työkaluja, joilla odottajaa voisi tukea savuttomuuteen. Nyt tuntuu, että tupakoinnista puhuminen on tavallista ja tupakoinnin lopettaminenkaan ei jää pelkästään asiakkaan nojaan.

Tämän muutoksen teki moniammatillisessa työpajassa kehitetty toimintamalli. Hämeenlinnaan luotiin palvelupolku, jossa hoitaja käy odottajan kanssa läpi ne keinot, joita tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla.

Odottajan kanssa voidaan esimerkiksi käydä läpi nikotiinikorvaustuotteita, joita voi käyttää raskauden aikana turvallisesti. Halutessaan hän pääsee asiantuntijaterveydenhoitajan vastaanotolle keskustelemaan tupakoinnin lopetuksesta.

Jos nettituki kiinnostaa odottajaa enemmän, hoitajat osaavat ohjata hänet sen piiriin.

– Tupakointia ei oteta vain puheeksi, vaan tavoitteena on sen lopettaminen, Nikkanen sanoo.

Keskustelua odottajan kanssa käydään hyvässä hengessä.

– Ensikäynnillä on tärkeää kertoa selvästi, että tupakoinnilla on vauvalle vakavia haittavaikutuksia. Asiaan ei jäädä jumiin eikä ketään syytellä, vaan asiakkaalta kysytään, mitä hän tarvitsisi päästäkseen tupakasta eroon, Mähönen sanoo.

Uuden hoitopolun ympärille rakennettiin Savuttomat vauvat -kampanja, jolla pyrittiin vaikuttamaan hämeenlinnalaisten asenteisiin raskauden aikaista tupakoinnista.

Kampanjaan lähti mukaan runsaasti hämeenlinnalaisia yrityksiä, jotka olivat valmiita tarjoamaan merkittäviä etuja savuttomille odottajille. Katukuvaan ilmestyi Savuttomat vauvat -tarroja.

– Tupakoivien odottajien haastatteluissa kävi ilmi, että lähipiirin tuki olisi tupakoinnin lopettamisessa todella tärkeää, mutta kaikki eivät sitä saa, Mähönen toteaa.

– Kampanjan avulla he saavat kaipaamansa tukea ja voivat ajatella, että he pystyvät lopettamaan tupakoinnin.

Hämeenlinnaan hankituilla häkämittareilla on oma osansa kampanjassa: siihen osallistuville tehdään häkämittaus kolmasti. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä tehty mittaus uusitaan keskiraskauden vaiheilla. Tuolloin kaikki savuttomat odottajat palkitaan kampanjaetukortilla. Viimeinen mittaus tapahtuu synnytyksen jälkeen.

Nyt hämeenlinnalaisista odottajista vain neljä prosenttia tupakoi.

– Tuntuu, että olemme tehneet todella tärkeää työtä, jonka hyöty siirtyy suoraan vauvoille ja tulevaisuuteen, Nikkanen sanoo.

– Olemme pystyneet vaikuttamaan niin keskenmenojen kuin keskosina syntyvien ja kätkytkuolemien määrään, Mähönen jatkaa.

Julkaisemme uudelleen Mediuutisissa aiemmin julkaistuja, luetuimpia juttujamme. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 14.12.2018.