Terveydenedistämishankkeiden haasteena on saada mukaan ne, jotka eniten hyötyisivät elämäntapamuutoksista. Tähän voi vaikuttaa kohdennetulla viestinnällä, osoitti StopDia-hankkeessa tehty tutkimus.
Stop Diabetes (StopDia) -hankkeessa pyrittiin luomaan toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Osallistujia etsittiin monin eri keinoin.
Yli 26 000 henkilöä kävi vuoden aikana tekemässä hankkeen digitaalisen riskitestin, ja heistä yli puolella oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Eniten heitä tavoitettiin viestimällä sosiaalisen median ja toisaalta perinteisen median, kuten sanomalehtien, kautta.
Erityisesti journalistiset artikkelit henkilöhaastatteluineen herättivät runsaasti mielenkiintoa mahdollisten osallistujien parissa. Myös työpaikkojen kautta viestiminen oli tehokasta, mutta niiden kautta tavoitettiin erityisesti korkeasti koulutettuja naisia, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli keskimäärin melko pieni.
Tärkeä havainto oli, että osallistujien rekrytoimisessa ei kannata väheksyä perheenjäsenten ja ystävien merkitystä: erityisesti miehiä saatiin osallistumaan, kun viesti saavutti ensin puolison.
”Terveydenhuollon rooli osallistujien tavoittamisessa jäi melko vähäiseksi verrattuna muihin kanaviin, mutta toisaalta terveydenhuollon ja apteekkien kautta tavoitettiin erityisesti suuressa riskissä olevia”, sanoo Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Kari Jalkanen tiedotteessa.
”Miehet suhtautuvat perinteisesti penseämmin terveyskampanjoihin ja tutkimuksiin. Heitä kannusti osallistumaan erityisesti läheisen tai terveydenhuollon ammattihenkilön henkilökohtaisesti antama osallistumiskehotus”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.
Viestintäasiantuntija, väitöskirjatutkija Riia Järvenpään mukaan viestintäkanavia on syytä käyttää laajasti, mutta harkiten kohderyhmän mukaan.
”Virkamiesmäisen viestinnän sijaan lähestyttävämpi ote ja huumori toimii paremmin, vaikka vakavasta asiasta onkin kyse. StopDia-hankkeessa huomasimme myös, että digitaaliset menetelmät voivat olla yhä este monien osallistumiselle. Esimerkiksi 11 prosenttia kohonneessa riskissä olleista henkilöistä ilmoitti, että heillä ei ole käytössä sähköpostiosoitetta”, Järvenpää sanoo.
