Suomi on jatkossa mukana sopimuksessa, joka liittyy EU:n yhteishankintaan koronavirusrokotteiden saamiseksi. Kyse on lääkeyhtiö AstraZenecan tekeillä olevasta rokotteesta, jonka ostamisesta EU-komissio ilmoitti 14. elokuuta tehneensä lääkeyhtiön kanssa ensimmäisen sopimuksen.

Tämä sopimus on salainen, samoin kuin Suomen ilmoitukseen liittyvät asiakirjat. Tiedotusvastuu sopimuksista on komissiolla.

Sopimuksesta on pitkä matka väestön rokottamiseen.

Suomen lähteminen mukaan sopimukseen on ensimmäinen askel pitkällä tiellä turvallisen ja tehokkaan rokotteen saamiseksi koko väestölle. Suomen tavoite on suojata rokotteilla koko väestö, kun rokotteita on saatavilla, kertoi STM.

EU:n yhteishankintaan liittyvien rokotteiden käytöstä päätetään erikseen, kun hankittaviksi sovittujen valmisteiden teho ja turvallisuus on arvioitu ja kukin valmiste on saanut myyntiluvan Euroopassa. Myyntiluvat antaa Euroopan lääkevirasto (EMA).

Suomi varautuu liittymään muihinkin komission jatkossa neuvottelemiin sopimuksiin useamman eri rokotevalmistajan kanssa eri teknologisia ratkaisuja hyödyntävien rokotteiden saamiseksi.

Näin Suomi pyrkii hallitsemaan mahdollisia riskejä, joita voi syntyä, jos jokin uusista rokotteista osoittautuu teholtaan riittämättömäksi tai jos lääkeviranomainen arvioi rokotteen haittavaikutukset liian suuriksi saavutettavaan hyötyyn nähden.

Suomi on myös ilmaissut kiinnostuksensa osallistua kansainväliseen rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta edistävään COVAX-mekanismiin. Lopullinen päätös osallistumisesta tähän yhteistyöhön tehdään 31. elokuuta mennessä.

Perusasioita koronarokotteesta:

  • Uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttaman pandemian pysäyttäminen vaatii tämänhetkisen tiedon perusteella väestön laajamittaista rokottamista.
  • Yhtään turvallista ja tehokasta rokotetta ei vielä ole saatavilla, vaan kaikki rokoteaihiot ovat vielä kehittämis- ja testausvaiheessa.
  • Sopimuksia tehdään jo kehittämisvaiheessa, jotta voidaan rahoittaa rokotteiden tutkimusta ja tuotantokapasiteetin rakentamista ja varmistaa onnistuneiden rokotteiden saatavuus mahdollisimman nopeasti.
  • Maailmanlaajuisesti kehitteillä on yli 200 seitsemää eri tyyppiä olevaa rokoteaihiota, joissa hyödynnetään uusia teknologioita. Suomessa kehittämistyötä tehdään kahden rokoteaihion parissa.
  • Epäonnistumisen riskit ovat suuret, ja tästä syystä on todennäköistä, että suuri osa nyt kehitettävistä rokotteista ei saa myyntilupaa.