Keskittymistä vaativan työskentelyn aikainen altistus taustalla kuuluvalle puheelle kohottaa veren stressihormonitasoja.

Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa havaittiin, että jo reilun puolen tunnin altistuminen tarpeettomille puheäänille lisäsi stressiä merkittävästi. Tutkimuksen perusteella tarpeetonta melualtistusta työpaikoilla tulisi välttää, sillä jatkuva stressi heikentää työtehoa ja voi myös aiheuttaa terveyshaittoja.

Toimistoissa on havaittu, että tarpeeton melu, erityisesti puhemelu, on suurin tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että puhemelu heikentää työtehokkuutta, jos työtehtävä on keskittymistä vaativa. Puhemelu on siis tunnistettu kuormitustekijä, mutta puhemelun vaikutuksia elintoimintoihin ei kuitenkaan ole tutkittu. Tähän on syynä se, että tutkimus vaatii suuria panostuksia ja usean eri tieteenalan yhteistyötä.

Puhemelun vaikutusten tutkimiseksi Turun ammattikorkeakoulussa toteutettiin laboratoriokoe, jossa yksi ryhmä työskenteli hiljaisuudessa ja toinen puheäänen aikana. Äänialtistus kesti noin 50 minuuttia. Kokeen aikana tutkittavat tekivät erilaisia työmuistitehtäviä, joissa suoriutumista myös mitattiin. Lisäksi tutkittavilta mitattiin elimistön stressivasteita, tässä tapauksessa sydämen sykevälivaihtelua ja stressihormonien pitoisuuksia verestä. Työtehtävien välillä tiedusteltiin kokemuksia ääniympäristöstä ja sen kuormittavuudesta.

Puheääni koettiin merkitsevästi häiritsevämmäksi ja kuormittavammaksi ääniympäristöksi kuin hiljaisuus. Lisäksi työsuoriutuminen oli puheäänen aikana heikompaa. Tätä osattiin odottaa tutkimusryhmän aikaisempien tutkimusten perusteella. Uusi tulos oli, että veren stressihormonitasot ja sykevälivaihtelu osoittivat puheäänen aikana suurempaa stressiä kuin hiljaisuuden aikana.

– Tämän uuden tiedon tulisi vaikuttaa siihen, miten meluun suhtaudutaan työpaikoilla, kertoo tutkimusta vetänyt psykologian tohtori, erikoistutkija Jenni Radun tiedotteessa.

Jatkuva stressi voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin. Esimerkiksi Norjassa havaittiin laajassa väestötutkimuksessa, että jaetuissa toimistohuoneissa ja avotoimistoissa työskentelevillä oli suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin niillä, jotka työskentelivät yhden hengen huoneissa.

– Koska melu lisäsi stressiä jo lyhyen altistuksen jälkeen, melua tulisi torjua ja tarpeetonta altistumista tulisi pyrkiä minimoimaan toimistoissa, Radun painottaa.

Tutkimus oli osa julkisrahoitteista Anojanssi-projektia, jota rahoittivat Business Finland, ministeriöt (YM ja STM), sekä useat yritykset ja yhdistykset.

Tutkimukseen osallistui 40 tutkittavaa. Puheääni esitettiin normaalilla puheäänen voimakkuudella, joka on 65 desibeliä. Hiljaisuuden aikana taso oli 35 desibeliä, joka vastaa ilmanvaihdon äänitasoa. Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksessa kerätyt verinäytteet analysoivat Turun yliopisto ja Tykslab

Aikaisemmin ei ole tehty vastaavaa tutkimusta puhemelun fysiologisista vaikutuksista. Tutkimus tulee saamaan kansainvälisesti laajan huomion. Tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä Indoor Air.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Lue myös: