Päivystysten kävijämäärät ovat eri puolilla Suomea vähentyneet reilusti. Esimerkiksi Helsingin Kalasataman terveysasemalla pudotukset ovat olleet huimat.

– Alimmillaan walk in -vastaanoton kävijämäärät ovat pudonneet kymmeneen prosenttiin normaalista tasosta, sanoo Kalasataman terveysaseman vt. ylilääkäri Jonna Rissanen.

Asiakaskato näkyy myös ajanvarausvastaanotoilla ja akuuttivastaanotoilla. Kalasataman terveysasema hoitaa yli 100 000 ihmisen väestövastuualuetta lähellä Helsingin kantakaupunkia.

Walk in -vastaanotolla tehdään hoidontarpeen arvio ilman ajanvarausta ja hoitoa vaativat vaivat pyritään hoitamaan yhdellä tapaamisella mahdollisimman pitkälle.

Rissasen mukaan osa ihmisistä vaikutti koronavirusepidemian alussa ajattelevan, ettei terveysasemilla ole epidemian aikana lainkaan vastaanottotoimintaa.

– Näin ei suinkaan ole, vastaanotot pyörivät lähes normaalisti. Hoidamme etänä kaikki ne vaivat, jotka etänä voi hoitaa. Myös tavallisia vastaanottoaikoja on hyvin saatavilla.

Korona-aikana on erityisen tärkeää huolehtia, että krooniset sairaudet ovat hyvässä hoidossa. Kun epidemia etenee, on tärkeää, että esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet ja diabetes ovat hyvässä hoitotasapainossa.

– Esimerkiksi astmaatikko ei välttämättä huomaa, ettei astman hoito ole kunnossa, koska omaan tilanteeseen tottuu helposti. Jos tässä tilanteessa sairastuu hengitystieinfektioon, voi tilanne kääntyä nopeasti huonoksi, koska hengitysresurssi on niin pieni.

Rissanen kehottaa oireetonta pitkäaikaissairasta olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon ainakin silloin, jos omaa tilannetta ei ole tutkittu yli vuoteen.

– Silloin kannattaa arvioida, onko hoito optimitasolla, käydä vastaanotolla ja tarkistaa laboratorioarvot.

Koronavirusepidemia on ainakin vielä huhtikuussa hyvin hallinnassa Suomessa, ja monessa terveydenhuollon yksikössä on tarjolla hyvin aikoja.

– Nyt olisi hyvä mahdollisuus saada hoito kuntoon. Kun koronaepidemia etenee, tulee varmasti kiireisempää. Epidemian jälkeen on todennäköisesti paljon hoitorästiä ja voi olla vaikeampi saada aikoja. Hoitorästiä syntyy, kun osa kroonisten sairauksien kontrolleista ja ei-välitöntä hoitoa vaativien oireiden selvittelyistä siirtyy syksyyn. Syksyllä lääkäreiden hoidettavina on varmasti myös paljon erilaisia todistusasioita, kuten esimerkiksi ajoterveyslausuntoja.

Eniten Rissasta huolettaa tällä hetkellä iäkkäiden ja monisairaiden tilanne. Hän kertoo, että sairaalapäivystyksistä ja ensihoidosta tulee tietoa, että ihmiset hakeutuvat hoitoon entistä heikommassa kunnossa.

Nuoren ja perusterveen, jonka terveys on hyvä ja laboratorioarvot tavoitteessa, ei Rissasen mukaan tarvitse tulla koronavirusepidemian takia erikseen tarkistamaan terveydentilaansa.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.