Koronaviruspandemia on osaltaan näyttänyt, kuinka tärkeää olisi varautua kansainvälisesti jo ennalta erilaisiin terveysuhkiin ja toimia niiden edessä yhdessä. Positiivisena puolena tieteen ja tutkimuksen arvostus on maailmalla korona-aikana noussut.

Suomi on yksi maailman edelläkävijöistä lasten rokottamisessa, mutta aikuisten suhteen tilanne on toinen.

– Koronavirusepidemia paljastaa karulla tavalla, kuinka ennaltaehkäisy on tehokkain keino nujertaa sairauksia, sanoo lääkeyhtiö MSD Finland Oy:n toimitusjohtaja Patricia Drake.

– Koemme parhaillaan, millainen maailma on ilman rokotteita, eikä se ole minusta millään tavalla houkutteleva ympäristö.

Koronaa vastaan ei ole

vielä rokotetta vaikka kaikki kilpailevat siitä, kuka sen ensin saa markkinoille. Rokotteiden kehittelyssä menee kuitenkin aikaa, sillä niitä pitää testata pitkään.

Drake sanoo, että nyt on keskityttävä niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Voimme kehittää valmiuksiamme kohdata tulevia epidemioita panostamalla tieteeseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siinä vastuun kantavat yritykset ja julkinen sektori yhdessä.

– Käsillä olevan koronaongelman osalta on selvitettävä, onko meillä heti käyttöön otettavissa hyödyllisiä välineitä. Tiedämme esimerkiksi, että ikäihmisten kohdalla pneumokokki-bakteerin aiheuttama keuhkokuume voi olla vakava tauti. Se voi esiintyä yksin tai covid-19 -taudin yhteydessä. Toisin kuin koronavirusta vastaan, pneumokokkibakteeria vastaan voidaan rokottautua. Suomessa on hienosti toimiva kansallinen lasten rokotusohjelma, mutta aikuisten osalta tilanne ei näytä yhtä hyvältä. Katseemme olisikin suunnattava siihen, mitä saavutettavaa meillä olisi aktiivisella panostuksella aikuisten rokottamiseen, Drake sanoo.

MSD:n ebolavirusrokote sai Euroopassa myyntiluvan lajissaan ensimmäisenä. Rokotteen kehitystyötä onnistuttiin nopeuttamaan hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. MSD investoi tutkimus- ja tuotekehitystyöhön 10 miljardia dollaria vuodessa. Summa on miltei viidesosa yrityksen liikevaihdosta.

Uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen on kaiken kaikkiaan pitkä ja kallis tie. Se vie 10–13 vuotta ja yhden uuden lääkkeen kehittäminen voi maksaa pari miljardia euroa.

– Koronavirusepidemia on saanut sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat kiitettävän nopeasti yhteistyöhön. Tämä antaa toivoa siitä, että saisimme tähänkin tautiin tehokkaan rokotteen suhteellisen nopeasti.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.