Suomi elvyttää 2023 -kysely on käynnistynyt ja siihen on saatu 24. tammikuuta mennessä vasta 430 vastausta. Sydänliiton toiveesta tietoa kyselystä jaetaan nyt median välityksellä. Tavoitteena on saada vertailukelpoinen vastaajamäärä myös tähän edellistä kyselyä vastaavaan kyselyyn kehityksen selvittämiseksi.
Osallistu kyselyyn täällä.
Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelussa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Sydänliitto kokosi dataa vuoden 2022 parhaiten sydänturvallisuuden tasoaan parantaneista kunnista ja rankkasi kovimmat nousijat ja laskijat.
Vuoden 2022 aikana Suomen sydänturvallisimman kunnan titteli vaihtui. Kustavi menetti vuoden aikana kärkipaikkansa Kivijärvelle, joka nousi kärkeen sijalta 7. Kakkospaikalle kiilasi Isojoki merkittävällä nousulla sijalta 70. Kustavi jätettiin kolmanneksi.
Hyvinvointialueiden osalta kärkipaikka pysyi Keski-Suomella. Itä-Uusimaa nousi sijalta 5. hopealle. Kovimman parannuksen hyvinvointialueista teki Etelä-Savo ja suurin putoaja oli Kainuu.
Perää 309 kunnan vertailussa pitävät 12 kuntaa, joihin ei ole rekisteröity yhtään defibrillaattoria eli sydäniskuria. Ahvenanmaa näyttäytyy alueellisesti heikoimpana. Perässä tulevat Helsinki ja varsinaisista uusista hyvinvointialueista heikoimpana oleva Kymenlaakso.
“Sydänturvallinen Suomi -palvelussa kuntien sijoitukset ja sydänturvallisuuden tasot elävät ajantasaisesti, jolloin kunnissa ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä nopeasti näkyviä ja todennettavia tulosparannuksia. Varautuminen ja sillä saavutettavat taloudelliset hyödyt kannattaisi viimeistään nyt ottaa kunnissa ja hyvinvointialueilla esille sekä hyödyntää sydänturvallisuudessa saavutettuja tuloksia kunta- ja aluemarkkinoinnissa”, vinkkaa tiedotteessa Sydänliiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Esa Takala.
Sydänturvallisuus on muutamissa edelläkävijäkunnissa kirjattu osaksi hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa. Nyt sen raportointi ja seuranta on erityisen helppoa, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on tähän valmis työkalu. Sydänturvallisuuteen on kuitenkin kaikilla kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa.
”Sydänturvallisuuden kehittämisen on hyvä olla suunnitelmallista. Tähän Sydänturvallinen Suomi -palvelu tarjoaa valmista indikaattoritietoa. Jokainen meistä voi omalta osaltaan varautua sydänpysähdystilanteisiin esimerkiksi harjoittelemalla elvytystä ja paikantamalla arkiympäristön sydäniskurit defi.fi-palvelusta tai 112 Suomi -sovelluksesta”, täydentää Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
Lue seuraavaksi:
