Nykyistä sallivampaan lainsäädäntöön pyrkiminen eli eräänlainen norminpurku on käynnissä nyt myös elinsiirtolakien rintamalla.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä hallituksen esitys, joka helpottaisi merkittävästi munuaissiirtoja Suomessa.

Hallituksen esityksen luonnos asiasta lähti eilen lausuntokierrokselle, joka kestää 11. maaliskuuta asti.

Muutos laajentaisi sitä, kuka elävistä ihmisistä voi luovuttaa munuaisen toiselle.

Nykyisin on sallittua ottaa vastaan munuainen vain sisaruksilta, vanhemmilta tai henkilöltä, joka asuu samassa taloudessa.

Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että luovuttaja on ystävä, anonyymi henkilö tai lähiperhettä kaukaisempi sukulainen, kuten serkku tai täti.

Säännökset mahdollistaisivat myös niin kutsutun pareittaisen luovutuksen. Se tarkoittaa, että kaksi munuaisensiirtoa odottavan perhettä voivat siirtää munuaisia "päittäin" – jos siis kudokset sopivat.

Lainsäätäjän haaste on, miten uudessa tilanteessa varmistetaan, ettei munuaisen luovuttamiseen liity liiketoimintaa tai luovuttajan hyväksikäyttöä.

Se on tarkoitus selvittää etukäteen, eikä selvittäjä saa osallistua lopulliseen päätöksentekoon elinsiirrosta. Luovutukselle tarvittaisiin yhä Valviran lupa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo, että lakimuutos priorisoitiin kiireellisenä.

Suomessa eläviltä henkilöiltä siirretään munuaisia vuosittain vain 10–15 vuodessa, poikkeuksena viime vuosi, jolloin niitä tehtiin 29.

Luku on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa uuden munuaisen saa eläviltä luovuttajilta noin 150 henkilöä vuodessa.

Suomen tilanteella on siis parantamisen varaa. Munuaissiirtojonossa odottaa noin 400 henkilöä.

Lainsäädännön lisäksi tilannetta voi helpottaa lääketieteen kehitys.

Aiemmin munuaissiirto vaati, että luovuttajalla ja saajalla on sama veriryhmä – nyt se ei ole enää aivan välttämätöntä.