Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Yhä useampi hakee apua, mutta terveydenhuolto ei ole ehtinyt muutokseen mukaan, vaan hoitoon pääsy on ruuhkautunut, toteaa Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian vasta nimetty professori Tommi Tolmunen.

Mielenterveyden häiriöt ovat jo nuorten merkittävin terveysongelma Suomessa. Masennus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt yleistyvät murrosiässä erityisesti tytöillä. Esimerkiksi masennusoireilua on jopa 15 prosentilla nuorista, ahdistuneisuutta jopa 10 prosentilla, samoin käytöshäiriöoireita. 10–15 prosentilla on toistuvia itsetuhoisia ajatuksia.

– Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta toisaalta nuorilla on valtava parantumispotentiaali – varsinkin jos apua on saatavilla oikeaan aikaan. Hoitamalla lapset ja nuoret hyvin voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen, Tolmunen sanoo tiedotteessa.

Tolmusen mukaan nuorille löytyy hoitopolkuja, mutta resurssit ovat nyt liian pienet.

–Hoitoon pitäisi päästä nopeammin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Terapiaa tarvitseville tulisi turvata ainakin alkuun viikoittaiset käynnit, sitä vähemmällä ei saada parantavia prosesseja käyntiin. Erityisesti tarvitaan lisää työntekijöitä perustasolle. 1–5 keskustelukertaa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on monelle nuorelle jo riittävä apu.

Onko nuorilla todella entistä enemmän mielenterveysongelmia vai onko kyse siitä, että oireilevat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon entistä tehokkaammin? –Varmaa tietoa tästä ei ole. Joka tapauksessa on hyvä, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt ja niistä voi puhua ääneen, Tolmunen sanoo.

Toisaalta hoitoon tulee yhä sairaampia, moniongelmaisia nuoria.

–Voi miettiä, heijastaako ongelmien kasautuminen myös yhteiskunnan kovenemista. Heikosti pärjäävien on entistä vaikeampi työllistyä. Koulujen resurssien puutteen ja perheiden rakenteiden rikkoutumisen vuoksi moni nuori jää tukea vaille.

Tolmusen mukaan koulussa pysyminen vaikka huonollakin menestyksellä olisi oireilevalle nuorelle usein tärkeää ja kuntouttavaa.

–Koulut suhtautuvat tähän vaihtelevasti. On kouluja, joissa opettajat ovat hankkineet psykiatrian osaamista ollakseen tukena, kun taas toisissa kouluissa oireilevia kehotetaan herkästi sairauslomalle. Koulujen tehtävä on tietysti ensisijaisesti tuottaa tutkintoja. Välillä on kuitenkin vaikea löytää paikkaa oireilevalle nuorelle, ja kotiin jääminen vain pahentaa tilannetta.

Tolmunen uskoo, että tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon roolina on entistä enemmän tutkia ja suodattaa tietoa muille nuorten mielenterveystyön toimijoille. Kys:in nuorisopsykiatrian klinikka on linjajohtaja Tarja Koskisen johdolla jo alkanut jalkauttaa pienillä resursseilla ja lyhyellä koulutuksella toteutettavia hoitomenetelmiä kouluille ja perustason ammattilaisille.