Haastattelin tähän lehteen yleislääketieteen erikoislääkäriä Nora Grotenfeltia, joka on tutkinut raskausdiabetesta. Hän kertoi mielestäni aika pysäyttävän asian sanoessaan, että nuoria naisia ei seuraa kukaan ennen heidän raskaaksi tuloaan. Esimerkiksi työterveyshuollossa ei kiinnitetä millään tavalla huomiota nuorten naisten raskauden suunnitteluun, mikä kuitenkin on yksi elämän tärkeimpiä asioita.
Opiskelijoiden terveydenhuollossa monelle naiselle on tärkeämpää varmistaa ehkäisy kuin suunnitella äidiksi tulemista, ainakin itselleni oli. Raskauden suunnitteluhan aloitetaan monesti vasta työelämän aikaan, jolloin siihen ei ole saatavilla tukea.
Ruokaohjeiden sijaan voitaisiin keskittyä enemmän tunnesyömiseen.
Raskausdiabetes on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan synnyttäneiden naisten keski-ikä on noussut, ja nyt se on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Raskausdiabeteksen syntyyn vaikuttaa myös synnyttäjien painoindeksin melko suuri nousu aivan viime vuosina. Raskausdiabetesta tutkineet ovat sitä mieltä, että elintapainterventioita pitäisi kehittää niin, että ne ovat aiempaa yksilöllisempiä.
Tutkijat ovat sitä mieltä, että raskausdiabetekseen pitäisi puuttua paljon ennen kuin se on puhjennut. Se tarkoittaa lähinnä terveellisen ruokavalion ja liikunnan noudattamista. Ohjeita näihin on pilvin pimein, mutta elintapamuutos ei silti ole helppo toteuttaa omassa arjessa. Nyt kehitellään mobiilisovelluksia, joiden avulla se olisi helpompaa.
Raskaana olevat äidit ovat tutkijoiden mielestä motivoituneita tekemään kaikkensa, jotta vauva voi hyvin, tietenkin. Raskaana oloon liittyy paljon paineita, niin kuin raskaaksi tuloonkin.
Terveellisempään elämään voisi päästä, jos pystyy päästämään irti syyllisyydestä ja vauvalehtien täydellisen äitikuvan mallista. Ruokaohjeiden sijaan voitaisiin keskittyä enemmän tunnesyömiseen. Moni kun syö stressin, ahdistuksen tai jonkun muun negatiivisen tunteen vuoksi.
