Nuorena saavutettu hyvä kestävyyskunto yhdessä matalahkon rasvaprosentin kanssa parantaa aineenvaihduntaa ja suojaa verisuonisairauksilta sekä kakkostyypin diabetekselta.

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että monet terveyden kannalta edulliset veren seerumin metaboliittitasot ovat yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon. Yhteydet maksimivoimaan ovat heikompia. Metabolomilla tarkoitetaan aineenvaihdunnan tuottamien molekyylien eli metaboliittien kokonaisuutta.

Suomalaistutkimus selvitti hyvän aerobisen kunnon ja alentuneen verisuonitautiriskin yhteyksiä selittäviä mekanismeja.

Jo aiemmista tutkimuksista on tiedetty, että hyvä aerobinen kunto on yhteydessä alentuneeseen riskiin sairastua verisuonisairauksiin ja kakkostyypin diabetekseen. Yhteyttä selittävät mekanismit ovat olleet huonosti tunnettuja.

– Nyt tutkittiin kuinka kestävyyskunto ja maksimaalinen lihasvoima ovat yhteydessä seerumin metabolomiin, kertoo professori Urho Kujala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tiedotteessa.

Erot hyvä- ja huonokuntoisten lihasten ominaisuuksissa ja rasva-aineenvaihdunnassa selittänevät tutkimuksen löydöksiä.

Lisätietoa tarvitaan geenien ja eri ikävaiheissa toteutetun harjoittelun merkityksestä

– Jatkossa tarvitaan interventiotutkimuksia siitä, voidaanko sairauksien riskiä pienentää kestävyyskuntoa kohottavilla harjoituksilla aikuisiässä, vai onko sairauksilta suojaavien yhteyksien takana perityt tai varhaislapsuudessa syntyneet ominaisuudet, Kujala sanoo.

Tutkimusryhmät muodostuivat hyvän ja huonon kestävyyskunnon sekä hyvän tai heikon maksimaalisen lihasvoiman omaavista henkilöistä. Tutkimukset sisälsivät kehon koostumuksen mittauksen, maksimaalisen kestävyyskunnon testin polkupyöräergometrillä, maksimaalisen alaraajojen voimamittauksen ja ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvan metabolomiikka-analyysin.