Juttu julkaistiin ensi kerran maaliskuussa. Julkaisemme kesällä poimintoja aiemmista kiinnostavista sisällöistämme.
Suomalaisen perusterveydenhuollon heikko jama ei ole uutinen, mutta siitä tuli poikkeuksellisen huono kuva lokakuussa, kun British Journal of General Practice -lehdessä julkaistiin laadukas tutkimus hoidon jatkuvuuden hyödyistä.
Rekisteritutkimuksen kohteena oli 4,5 miljoonaa norjalaista. Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi yksi fakta: mitä pidempiä lääkäri-potilassuhteet olivat, sitä vähemmän potilaat joutuivat päivystykseen, sairaalahoitoon ja kuoleman omiksi.
Tutkimuksessa vertailtiin eripituisia hoitosuhteita aina viiteentoista vuoteen asti.
"Norjalaisilla on niin hyvä hoidon jatkuvuus, että tutkimuksesta suljettiin pois se pieni joukko potilaita, jolla sama lääkäri pysyi alle vuoden ajan", Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen sanoo.
Suomessa alle vuoden hoitosuhteet ovat normi, joka koskee valtaosaa kansasta.
"Monissa terveyskeskuksissa potilas asioi joka kerta eri lääkärillä. Minkäänlaista hoidon jatkuvuutta ei ole."
Hoitosuhteiden pitkäjänteisyydessä on kyse myös rahasta.
Auvisen mukaan on erittäin vahva tieteellinen näyttö sen puolesta, että pitkät potilas-lääkärisuhteet pienentävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
"Olemme Oulun yliopistossa juuri viimeistelemässä systemaattista kirjallisuuskatsausta siitä aiheesta."
Aluevaltuustot laativat hoidon askelmerkit ennen syksyä
Onko aika kypsä sille, että Suomi lähtisi myös tavoittelemaan pitkiä hoitosuhteita perusterveydenhuollossa?
Tuoreet aluevaltuustot aloittivat toimintansa kuun alussa. Syksyyn mennessä ne ovat päättäneet, millä strategialla sote-palvelut hyvinvointialueilla hoidetaan.
Murrosaika on nostanut keskusteluun idean palata perusterveydenhuollossa omalääkärimalliin, joka otettiin Suomessa laajasti käyttöön 1990-luvulla ja kuopattiin asteittain 2000-luvulla.
Omalääkärimallin puolesta on vahvasti puhunut muun muassa perhe- ja peruspalveluministeriä sijaistava Aki Lindén (sd), joka oli 1990-luvun taitteessa tuomassa mallia Porin perusterveydenhuoltoon.
Lindén on puhunut omalääkärimallista ihmeenä, jolla saatiin puolessa vuodessa kaupungin lääkärivirat täyteen.
Vain kiireetön hoito kuuluisi omalääkärille
Omalääkärimallista luovuttiin, koska sitä pidettiin jäykkänä. Lääkärit uupuivat, kun väestömäärä kasvoi isoilla paikkakunnilla yli voimien. Tähän piinaanko siis palattaisiin takaisin?
Auvisen mielestä ei, sillä on tapahtunut muutoksia, muun muassa perusterveydenhuollon päivystys on sittemmin keskitetty.
”Olisi paha virhe siirtää hoidon tarpeen arviointi ulkopuolelle.”
"Tänä päivänä vain potilaiden kiireetön vastaanotto kuuluisi omalle lääkärille tai oikeastaan lääkäri-hoitajatyöparille."
Tuhat asukasta per terveyskeskustyöpari olisi Auvisen laskuissa ihanne eli tehokkuuden ja hoidon jatkuvuuden tae. Lisäksi sote-uudistuksen rakentajien pitäisi varoa erästä asiaa.
"Olisi paha virhe siirtää hoidon tarpeen arviointi ulkopuolelle. Se ja konsultaatio kuuluisivat myös työparille."
Uusi terveyskeskuslääkärin virka on jo uutinen
Suomen Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen kertoo uutisen, joka kuvaa hänen mukaansa sitä, mihin omalääkärijärjestelmämme romahti ja romahtaa.
"Kuopion kaupunki kertoi muutama viikko sitten lisäävänsä viisi lääkärin virkaa terveyskeskukseen. Se on uutinen, koska kyseessä on ensimmäinen lääkärivirkojen lisäys siellä noin 20 vuoteen."
Jotta hoidon jatkuvuutta voisi syntyä, on ensin päästävä vastaanotolle, Pärnänen viestittää. Ei voi olla niin, että väestö lisääntyy mutta lääkärinvirat eivät.
"Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus päättää, miten ne allokoivat rahoja."
Lääkäriliiton laskelmien mukaan terveyskeskuksiin tarvitaan tuhannen lääkärin työpanos lisää.
Pienillä paikkakunnilla lääkärit tuntevat potilaansa
Pärnänen on skeptinen sen suhteen, voiko perinteinen omalääkärijärjestelmä mitenkään luoda hoidon jatkuvuutta suurilla paikkakunnilla.
"Hoidon jatkuvuutta ei nimittäin synny, jos väestö paljon liikkuu ja lääkärit vaihtuvat, kuten isoissa kaupungeissa väistämättä tapahtuu."
Pärnänen arvelee, että tilanne on parempi eli pysyvämpi pienillä paikkakunnilla.
"Niissä hoidon jatkuvuutta syntyykin luonnostaan, ilman teoreettisia järjestelmiä. Lääkärit tuntevat potilaansa."
Pärnäsellä on ruuhka-alueille hoidon jatkuvuutta lisäävä ratkaisu epärealistisen perinteisen omalääkärimallin tilalle. Se olisi tiimi, jossa on seniorilääkäri, muutama juniorilääkäri, sairaanhoitajia, terveydenhoitaja ja ehkä fysioterapeutti.
"Seniorilääkäri olisi toivon mukaan pysyvä. Juniorilääkärit voisivat tässä mallissa vaihtuakin, koska potilaan hoidon jatkuvuus ei toteutuisi suhteessa heihin vaan tiimiin."
LUE MYÖS:
