Noin joka kolmas sosiaali-ja terveysalalla työskentelevä kokee työmääränsä kasvaneen ja on pelännyt terveytensä puolesta, kertoo Työterveyslaitos (Ttl).

Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -tutkimuksen mukaan työn kuormittavuutta lisäävät vaikutukset ovat kasautuneet etenkin nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille: röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille sekä lähi- ja perushoitajille.

Tiedot ovat peräisin syksyllä 2020 kerätystä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kyselyaineistosta. Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan, millaisia työhön liittyviä muutoksia koronapandemia on tuonut sote-henkilöstölle. Kyselyyn osallistui runsas 22 500 sote-ammattilaista eri ammattiryhmistä. Vastausprosentti oli 67.

Erikoistutkija Kirsikka Selanderin mukaan hätkähdyttävintä koronakuorman kasautumisessa ovat nuorten tulokset. Nuorimpien työntekijäryhmien heikentyvä jaksaminen ja palautuminen lisäävät huolta sote-alan vetovoimasta ja siitä, pysyvätkö nuoret työntekijät sote-töissä.

– Ammatista riippumatta nuorimmat, eli alle kolmekymppiset, kertovat kohdanneensa lisäkuormitusta vanhempia ikäryhmiä useammin, hän sanoo tiedotteessa.

– Kun tämän yhdistää toiseen Mitä kuuluu -tulosten huolestuttavaan tietoon, että nuorimmat sote-ammattilaiset palautuvat heikoimmin, joutuu kysymään, miten me saamme alle kolmekymppiset pysymään alalla?

Vaikka koronakuorman on aiemminkin tiedetty kasautuvan tietyille työntekijäryhmille, tutkijat pitävät nyt työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemista aiempaa tärkeämpänä.

– Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monen työntekijän jaksaminen on veitsenterällä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa tiedotteessa.

– Nyt kun sote-uudistus viimein etenee, on sen onnistumista tuettava määrätietoisella työhyvinvoinnin johtamisella. Muuten on suuri vaara, että työntekijöiden jaksamisongelmat romahduttavat toiminnan uudistamisen, Laitinen arvioi.

Ttl:n tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisellä johtamisella sote-alan kasautuvaa kuormitusta ei saada korjatuksi.

– Nyt pitää työhyvinvoinnin johtamiseen panostaa määrätietoisesti. Vuosittain tehtävän työhyvinvointikyselyn tulokset antavat osviittaa keihin pitää kohdistaa ja millaisia toimenpiteitä. Näemme seuraavista tuloksesta, miten näissä toimenpiteissä onnistutaan, Laitinen sanoo.

Sote-alan ammattilaisten kokemassa kuormituksen kasvussa kyse ei ole vain tuntemuksista. Mitä kuuluu -tuloksissa erilaiset mittarit kertovat konkreettisia esimerkkejä kuormitusta lisänneistä tekijöistä.

– Korona on vaatinut työntekijöiltä joustoa. Pienessäkään nuhassa ei ole saanut tulla töihin, minkä vuoksi muut ovat joutuneet venymään ja paikkaamaan työvoimapulaa. Samalla lomia on voinut jäädä pitämättä, jotta on pystytty vastaamaan hoivan tarpeeseen, Selander kertoo.

Voimakkaimmin korona on Selanderin mukaan kurittanut niitä, jotka ovat jollain lailla taudin kanssa tekemisissä.

– Sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat potilaiden hoivaamisen myötä, sekä laboratorio- ja röntgenhoitajat, jotka kuvaavat ja tutkivat näytteitä. Nämä ovat ammattiryhmiä, joiden jaksamisesta sairaanhoitopiirien johtajien tulisi olla erityisen huolestuneita, Selander muistuttaa.