Suomalaisten selkänikamat eivät ole kasvaneet 200–500 vuotta sitten eläneisiin verrattuna samassa suhteessa vartalon koon kanssa. Oulun yliopistossa tehdyn monitieteisen tutkimuksen perusteella nikamien pienemmällä koolla saattaa olla yhteys nykyajan selkäongelmiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten nikamien mitat ja niiden suhde ovat muuttuneet suhteessa pituuden kehitykseen. Nikamat ovat nykyään suhteessa pienempiä kuin 200–500 vuotta sitten. Miesten nikamien leveys on jopa kutistunut.

Nikaman pienempi koko ja pyöreämpi muoto on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty korkeampaan murtumariskiin. Nikamien koolla näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan yhteys muihinkin selän rappeumamuutoksiin.

Suomalaisten keskipituus on kasvanut noin kymmenen senttiä sadan viime vuoden aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, miten nikamien mitat ja niiden suhde ovat muuttuneet suhteessa pituuden kehitykseen. Kummankin sukupuolen nikamien mitoissa havaittiin muutoksia.

Keskeisimpänä selittävänä tekijänä nikamien muutoksille tutkijat pitävät ajan kuluessa tapahtuneita muutoksia elämäntyylissä. Tämänhetkiseen elämäntyyliin sisältyy paljon vähemmän ruumiillista rasitusta kuin 1500–1800-luvuilla, jolloin elämä saattoi olla fyysisesti kuormittavaa jo nuorena.

Ajallisia muutoksia selkänikaman runko-osan koossa ja muodossa tutkittiin kolmessa suomalaisessa aineistossa. Arkeologisia yksilöitä edusti Suomesta 1500–1800-luvuilla kerätty hauta-aineisto, jota verrattiin kahteen nykyaineistoon eli vuosina 1966 ja 1986 syntyneiden pohjoissuomalaisten magneettikuviin.

Tutkijoiden mukaan tarvitaan vielä lisätutkimusta siitä, onko nikaman koon ja muodon ajallisella muutoksella laajempia vaikutuksia selän terveyteen.

Monitieteisessä tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita arkeologian, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, lääketieteellisen kuvantamisen sekä epidemiologian aloilta.

Tutkimustulokset on julkaistu artikkelissa Temporal Trends in Vertebral Dimensions – A Case Study from FinlandScientific Reports -julkaisusarjassa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.