Neuvoloiden kasvunseurantaa voisi hyödyntää paremmin

Kasvu on hyvä ikkuna lapsen terveyteen.

Näin uskoo lastentautien erikoislääkäri ja lastenendokrinologiaan Kysissä erikoistuva Antti Saari.

Saari sijoittui Mediuutisten 100 vaikuttajan joukkoon lasten kasvuun liittyvän ansiokkaan tutkimustyönsä ansiosta. Hänet palkittiin tänä vuonna Euroopan lastenendokrinologijärjestön European Society for Paediatric Endocrinologyn Vuoden nuori tutkija -palkinnolla.

Noin puolet Saaren potilaista

Kysin Lasten ja nuorten klinikalla sairastaa diabetesta. Muilla on endokrinologiaan, kuten liian varhaiseen tai myöhäiseen murrosikään tai kasvuun, liittyviä huolia.

– Murrosiän aikaistumiseen liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet, koska murrosiän alkaminen on luontaisesti aikaistunut, etenkin tytöillä, Saari sanoo.

Kuinka paljon, siitä ei Suomesta vielä ole dataa.

– Tanskasta on paras tieto asiasta. Sen mukaan murrosikä olisi varhaistunut keskimäärin noin puolesta vuodesta vuoteen viime vuosikymmenten aikana.

Tätäkin asiaa voi arvioida seuraamalla lapsen kasvua ja sitä, mihin ikään murrosiän kasvupyrähdys ajoittuu. Parin vuoden takaisessa väitöstutkimuksessaan Saari laatikin suomalaisiin neuvoloihin uudet lasten kasvun mittarit, kasvukäyrät.

– Aihe tuli professori Leo Dunkelilta, joka oli jo pitkään pohtinut, että suomalaisten lasten kasvukäyrät ovat auttamatta liian vanhat. Se näkyi jo kliinisessä työssä, että lapset kasvavat pidempinä kuin ennen.

Antti Saaren mukaan Suomessa on tehty kasvunseurantaa sata vuotta ajatuksella, että kaikki lasten sairaudet voivat johtaa kasvun hidastumiseen tai nopeutumiseen.

– Siitä ei kuitenkaan ole ollut juuri lainkaan tutkimusnäyttöä.

Väitöskirja olikin vasta alku kysymyksenasettelulle, voidaanko väestötason kasvuseulonnalla aikaistaa tiettyjen sairauksien diagnosointia. Sitä Saari tutkii nyt post doc -tutkijana Itä-Suomen yliopiston Lasten kasvunseuranta -tutkimusryhmässä.

– Tulokset väitöskirjassani olivat hyvin lupaavia, mutta alustavia. Niiden perusteella en uskalla kovin pontevasti mennä sanomaan, että näin varmasti olisi.

Lasten kasvuseulontaan käytetään Suomessa paljon resursseja.

– Pyrimme selvittämään, voitaisiinko järjestelmää järkiperäistää ja hyödyntää paremmin. Onko esimerkiksi olemassa tiettyjä kriittisiä ikäpisteitä, joissa seulontaa kannattaisi tehdä, jotta resurssia voisi vapautua muuhun käyttöön.

Maailmalla lasten kasvunseurantaa on tutkittu vähän. Myös Suomessa se on Saaren mukaan ikään kuin unohdettu viime vuosikymmeninä.

– Mittaamiseen liittyvää tutkimusta tehtiin vielä 60-, 70- ja 80-luvuillakin, mutta sitten huomio siirtyi etenkin hormonitoimintojen ilmiöiden ymmärtämiseen ja esimerkiksi geenitutkimukseen.

Siksi Saari pitää saamaansa Vuoden nuori tutkija -palkintoa huomionosoituksena koko alalle.

– Yksi palkintokriteereistä oli se, että työssä ikään kuin palataan alkujuurille, josta endokrinologia on lähtöisin. Toisaalta tutkimus on tuonut oikeita työkaluja käyttöön väestötasolla.

Neljän lapsen isälle paras työn motivaattori on kuitenkin nuorien potilaiden ja heidän perheidensä kanssa työskentely.

– Jos pystyn osaltani auttamaan, se on kaikkein hedelmällisintä.

Antti Saari, 39

Erikoistuu lastenendokrinologiaan Kysin Lasten ja nuorten klinikassa.

LT, lastentautien erikoislääkäri.

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ry:n Martti Hämäläinen -palkinto 2016, European Society for Paediatric Endocrinologyn Vuoden nuori tutkija -palkinto 2017.