Kööpenhaminan yliopistosairaalassa on ehkä ratkaistu ongelma, joka alkaa olla tuttu Suomessakin.

Tanskassa ja meillä tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivien määrä on lisääntynyt niin valtavasti, että poliklinikkojen on vaikea ehtiä hoitamaan heidän kontrollikäyntejään.

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Anna-Maija Puolanne Husista vietti keväällä kolme kuukautta Kööpenhaminassa. Hän tutustui tutkimukseen, jossa testattiin IBD-potilaiden sähköistä seurantajärjestelmää.

– Siinä selvitettiin, voidaanko sähköisen seurannan avulla vähentää turhia vastaanottokäyntejä, joissa todetaan kaiken olevan hyvin, Puolanne sanoo.

Tulokset olivat lupaavia.

Tutkimuksessa osa potilaista ei tullut normaaliin tapaan kontrollikäynnille vastaanotolle. He lähettivät halutessaan netin kautta hoitajalle tietoa oireistaan kaavakkeella ja saivat palautteen sähköpostitse.

Nettipotilaat tekivät lisäksi kotonaan pikatestin, joka kertoi visuaalisesti ulosteen kalprotektiinin määrän. He ottivat tuloksesta kuvan älypuhelimellaan ja lähettivät sen portaaliin.

Muutaman minuutin kuluttua järjestelmä antoi palautetta matkapuhelimeen. Se kertoi ”liikennevaloin”, oliko taudin tilanne hälyttävä, hyvä vai siltä väliltä.

Omaseuranta nopeutti lääkitystä

Sähköinen seuranta vähensi Tanskassa IBD-potilaiden käyntejä poliklinikalla merkittävästi. Yhteydenotot poliklinikalle lisääntyivät vain vähän, vaikka käynnit harvenivat merkittävästi.

Omaseurantaa toteuttavilla taudin pahenemisvaiheet olivat selvästi lyhyempiä kuin poliklinikalla kontrollissa käyvillä.

Syy voi olla se, että sähköisesti seuratut ottivat heti tarvittaessa yhteyttä poliklinikalle. He saivat vaivaansa lääkityksen nopeasti.

Perinteiseen tapaan vastaanotolle kutsutut toimivat toisella tavalla. Puolanteella on tästä kokemusta Suomesta.

– Jos potilaalle on varattu kontrolliaika poliklinikalle, hän monesti sinnittelee sinne asti vaivansa kanssa, vaikka tilanne vaatisi jo hoitoa.

Poliklinikalle voi olla myös vaikea saada yhteyttä.

Biologisten lääkkeiden tiputusväli harveni

Tanskassa sähköistä seurantaa sovellettiin kaikenlaisiin IBD-tauteihin, lääkityksestä riippumatta.

Yksi tutkimus tehtiin myös biologista lääkitystä saavien kanssa. Tanskalaiset selvittivät, voidaanko biologisen lääkityksen tiputusväliä vaihdella sen perusteella, miten potilas voi ja paljonko ulosteessa on kalprotektiinia.

Tulos oli positiivinen. Biologisten lääkkeiden infuusioväliä pystyttiin sähköisen seurannan avulla harventamaan.

Tanskalaiset arvioivat, että sähköinen IBD-potilaiden seuranta säästi rahaa noin 500 euroa vuodessa per potilas. Biologisten lääkkeiden osalta säästö oli vielä suurempi.

Tanskalaiset ovat aiemmin testanneet myös sitä, että potilaiden oireita ja ulostenäytteitä tulkitsee hoitajan sijasta interaktiivinen ohjelma. Ohjelma neuvoi esimerkiksi nostamaan lääkitystä tai ottamaan kortisonikuurin, kun potilaan tulokset ylittivät tietyn pistemäärän.

Myös tämän tutkimuksen tulokset olivat hyviä.

Perehdytys ja palaute vaativat työaikaa

Sopisiko Tanskan malli Suomeen?

– Nämä potilaat lisääntyvät koko ajan. Jotain uutta pitää keksiä, Puolanne sanoo.

Riittävän helpon järjestelmän luominen on kuitenkin työlästä. Sähköisen seurannan käyttöönottoa hidastavat myös terveydenhuollon erilaiset tietojärjestelmät.

– Sähköinen seuranta lisää potilaan omaa vastuuta seurannastaan. Se on hyvä asia.

Palautteen antaminen sekä potilaan perehdyttäminen systeemiin ja tunnistamaan huolestuttavia oireita vaatii hoitajatyöaikaa.

Millainen IBD-potilaiden seurantatutkimus Husissa on menossa? Lue koko juttu Mediuutisten Summa-palvelussa.

Joko tutustuit? Mediuutisten sisältö ja tiedeuutisia osoitteessa Summa.mediuutiset.fi

-------

TILAA Mediuutisten viikottainen uutiskirje tästä.