Sosiaalisen median keskustelupalstalla potilas demonisoi hyvän reseptilääkkeen, koska se ei sattunut sopimaan hänelle. Väärä tieto leviää verkossa, ja pian joku lääkkeestä hyötyvä potilas lopettaa sen käytön keskustelematta lääkärinsä kanssa.

Tämä on arkipäivää somessa myös Suomessa.

Jonkun pitäisi oikaista some-keskustelijoiden virheellisiä käsityksiä lääkkeistä. Mutta kenen?

Fimean lääkkeiden markkinointia valvova yksikkö ei pysty olemaan läsnä verkon keskustelupalstoilla. Sillä on riittävästi lakisääteistä työtä muutenkin.

– Valvomme jo myyntiluvan haltijoiden 160 verkkosivua ja kerrallaan noin sataa reseptilääkettä, sanoo Fimean yliproviisori Kristiina Pellas.

Työlistalle kuuluvat myös 400 nimikettä itsehoitolääkkeitä ja apteekkien verkkopalvelut.

Lääkeyritykset ovat asiassa puun ja kuoren välissä.

– Näemme helposti, mitä lääkkeistämme kirjoitetaan, sillä somessa niistä puhutaan paljon kauppanimillä tai vaikuttavien aineiden nimillä, Algol Pharman farmaseuttisten palvelujen johtaja Hanna-Maija Koponen-Piironen sanoo.

Lääkeyritys joutuu seuraamaan vierestä, miten kuluttajat neuvovat nimettöminä toisiaan suurentamaan lääkeannosta tai suoriutumaan heti eroon jostakin lääkkeestä.

Väitteissä on usein virheitä, mutta lääkeyrityksen mahdollisuus oikaista niitä on rajallinen.

– Se on iso epäkohta, Koponen-Piironen sanoo.

Kuluttajien some-keskusteluun puuttuminen tulkittaisiin ehkä kielletyksi reseptilääkkeen markkinoinniksi, hän arvelee.

Onko riski todellinen, sitä ei ole vielä testattu.

Kuluttaja voi syyllistyä lääkemarkkinointiin

Lääketeollisuuden omavalvontaelimessä eli Lääkemarkkinoinnin valvontakunnassa ei ole käsitelty ainuttakaan sosiaaliseen mediaan liittyvää tapausta, kertoo valvontakunnan sihteeri, Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Laura Labart.

Hänen neuvonsa lääkeyrityksille on, että ne voivat ottaa kantaa lääkkeisiinsä liittyviin vakaviin väärinkäsityksiin omilla nettisivuillaan.

Siellä tieto on hallittavissa.

– Some-keskustelujen kommentoinnissa on se hankala ja oikeastaan mahdoton yhtälö, että yhtiö ei voi hallita sitä, mitä kommentista lähtee liikkeelle, Labart sanoo.

Samaa painottaa Fimean Pellas.

Lääkkeen markkinoinnista vastaa aina myyntiluvan haltija.

– Myyntiluvan haltija voi somessa parissa minuutissa sotkeutua keskusteluun, jossa laajennetaan valmisteen käyttöaiheita tai poiketaan muuten myyntiluvan tiedoista, Pellas sanoo.

Viranomaisella voi silloin herätä halu tutkia, onko markkinointikieltoa rikottu, varsinkin jos reseptilääkkeen nimi mainitaan.

– Fimea ei kiellä kuluttajia puhumasta lääkkeistään.

Yhden valmisteen etujen korostaminen voi kuitenkin olla epäilyttävää. Joissakin poikkeustilanteissa viranomainen voi tulkita jopa yksityishenkilön kirjottaman tekstin kielletyksi lääkemarkkinoinniksi, Pellas sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, milloin kansalaisen sananvapaus puhua lääkityksestään ylittyy.

Lääkärit täydentämään Wikipediaa

Kansalaisten lääketiedon oikaisu verkossa näyttää lankeavan lääkäreiden, sairaanhoitajien ja apteekkien henkilökunnan vastuulle.

– Potilaat ovat sosiaalisessa mediassa. Terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi ehdottomasti olla siellä myös, sanoo Fimean tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katri Hämeen-Anttila.

Hän kehottaa ottamaan mallia Kelasta.

Kela julkaisi 25. lokakuuta uuden sosiaalisen median ohjeen, joka varoittelun sijasta kannustaa työntekijöitä tuomaan osaamistaan esiin somessa.

Toinen toimintavinkki on Yhdysvalloista. Sikäläiset farmasian opiskelijat tuottivat osana opintojaan oikeaa lääketietoa Wikipediaan.

– Suomessakin terveydenhuollon ammattilaiset voisivat käydä Wikipediassa tarkistamassa, ovatko heidän oman alansa keskeiset termit ja teemat oikein, Hämeen-Anttila sanoo.

Apteekit voisivat hänen mukaansa jakaa lääketietoa nykyistä aktiivisemmin, hyvänä esimerkkinä Yliopiston Apteekin chat-palvelu.

Hämeen-Anttila koordinoi neljättä vuotta toimivaa kansallista Lääkeinformaatioverkostoa. Yksi sen hedelmistä on syyskuussa aloittanut Tunne lääkkeesi -sivusto Facebookissa.

Se ohjaa kuluttajia luotettavan lääketiedon lähteille. Sivuston postauksista vastaavat vuoroviikoin Fimea, Diabetesliitto, Sydänliitto, Munuais- ja maksaliitto, Kilpirauhasliitto, Lääketeollisuus ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Yliopiston Apteekki, Apteekkariliitto, Farmasialiitto, Tehy ja Lääketietokeskus.

Verkosto on Hämeen-Anttilan mukaan innoissaan, sillä jo ensimmäistä postausta on jaettu 88 kertaa ja se on tavoittanut lähes 7 000 ihmistä.

Lue MediuutistenSumma-verkkopalvelusta lääkäreiden kokemuksista somekommentaattorina toimimisesta.

Lehden tilaajilla on Summa-palvelussa maksuton lukuoikeus.

UUTTA! Tilaajan oikotie Summan käyttäjäksi