Nestebiopsia voi auttaa tunnistamaan huonon hoitoennusteen omaavat rintasyöpäpotilaat aiempaa varhaisemmin ja tarkemmin, selviää Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa Cancers-lehdessä.

Rintasyövän hoitoennuste on parantunut länsimaissa jatkuvasti, ja Suomessakin jo lähes 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden jälkeen rintasyövän toteamisesta. Eri rintasyövän alatyyppien hoitoennusteessa on kuitenkin huomattavia eroja ja rintasyöpä uusiutuu lopulta noin 20–30 prosentilla potilaista. Huonon hoitoennusteen omaavien potilaiden tunnistaminen suuresta potilasmassasta nykyistä aikaisemmin ja tarkemmin on keskeisimpiä keinoja vähentää rintasyöpäkuolleisuutta.

Nestebiopsiaa on esitetty mahdolliseksi työkaluksi huonoennusteisten rintasyöpäpotilaiden seulontaan. Syöpäsolujen verenkiertoon vapauttamia merkkiaineita hyödyntävä nestebiopsia voi parhaimmillaan antaa aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan syöpäkasvaimesta ja auttaa tunnistamaan huonoennusteiselle rintasyövälle ominaisia piirteitä, jotka jäisivät perinteisillä tutkimusmenetelmillä huomaamatta.

LL Maria Lamminahon syventävään opinnäytetyöhön perustuvassa tutkimuksessa tutkittiin rintasyöpäpotilaiden veressä kiertävän solunulkoisen DNA:n (engl. cell-free DNA, cfDNA) eheyttä sekä eheyden yhteyttä rintasyövän hoitoennusteeseen. Korkean eheyden havaittiin olevan yhteydessä rintasyöpäpotilaiden huonoon ennusteeseen ja olevan perinteisistä ennustetekijöistä riippumaton ennusteellinen tekijä.

– Jo aiemmin on tiedetty, että rintasyöpäpotilailla cfDNA on eheämpää kuin terveillä verrokeilla tai hyvänlaatuisia rintakasvaimia omaavilla potilailla, toteaa opinnäytetyötä ohjannut FT Hanna Peltonen tiedotteessa.

– Eheyden yhteyttä rintasyövän hoitoennusteeseen on kuitenkin tutkittu selvästi vähemmän, ja tutkimuksemme antaa kaivattua lisänäyttöä tämän yhteyden olemassaolosta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 1990-luvulla aloitetun Kuopion Rintasyöpäprojektin (KBCP) kattavaa potilasaineistoa, mikä mahdollisti aiempia tutkimuksia kattavamman analyysin potilaiden eloonjäännistä.

– KBCP:n potilaita on seurattu jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mikä on kansainväliselläkin tasolla poikkeuksellisen pitkä seuranta-aika ja tarjoaa loistavat lähtökohdat arvioida myös potilaiden pitkän aikavälin eloonjäämisennustetta.

Erityisen mielenkiintoisia tutkimustulokset ovat siksi, että tutkimus keskittyi perinteisillä ennustetekijöillä mitattuna hyväennusteisiin rintasyöpäpotilaisiin. Esimerkiksi yleisesti hyväennusteisina pidettyjen estrogeenireseptori-positiivisten rintasyöpätapausten ryhmästä erottui eheyttä tutkimalla potilasryhmä, jolla oli muuta ryhmää selvästi huonompi ennuste.

– Tuloksemme osoittavat, että yhdessä perinteisten ennustetekijöiden kanssa cfDNA:n eheysmittaus voi tulevaisuudessa auttaa meitä tunnistamaan huonoennusteiset rintasyöpätapaukset nykyistä varhaisemmin ja tarkemmin. Näin intensiivisempää hoitoa vaativat potilaat voitaisiin saattaa tehostetun hoidon ja seurannan piiriin aikaisemmin, tiivistää professori Arto Mannermaa.

Lue seuraavaksi: