Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä – suomi, ruotsi, saame – puhuvilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Koko väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.

– Syitä tähän voi olla monia. Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.

Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt.

THL:ssa on keväästä lähtien toiminut monikielinen ja monikanavainen koronaviestinnän toimintaryhmä ”task force” yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hiljattain ryhmään liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa ohjeiden ja suositusten noudattamiseen sekä tukea alueellisia toimijoita ulkomaalaistaustaisen väestön tartuntojen torjunnassa.