Professori Timo Laaksonen tutkii, kuinka valoaktivoinnin avulla lääke voitaisiin vapauttaa elimistössä juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarvetta.

Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa työskentelevä professori Timo Laaksonen on saanut noin kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä.

Laaksonen keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten lääkeaine saadaan vapautumaan hallitusti elimistössä sinisen tai UV-valon avulla.

Valon käyttö lääkesovelluksissa ei sinänsä ole uusi keksintö. Esimerkiksi punaisen valon avulla nanokokoisen lääkeainetta kantavan liposomin kalvo saadaan sulamaan, jolloin lääkeaine vapautuu. Sinisen valon käyttö tarjoaa kuitenkin punaista valoa laajemman työkalupakin.

– Sininen tai ultravioletti valo sisältää paljon energiaa. Sen teho riittää esimerkiksi rikkomaan tietyn tyyppisessä lääkeaineen kantajassa olevia kemiallisia sidoksia ja irrottamaan kantajan pinnalle sidotut lääkeainemolekyylit, Timo Laaksonen sanoo tiedotteessa.

UV-valon käytön haasteena on ollut aiemmin se, että se parhaimmillaankin etenee kudoksessa vain alle sadan mikrometrin matkan eli suunnilleen keskimääräisen hiuksen paksuuden verran. Punaisen valon etenemä on paljon suurempi. Lisähaasteen tuo se, että UV-valo voi aiheuttaa vaurioita elimistössä, kun taas punainen valo on selvästi turvallisempaa.

Laaksonen perehtyy nyt siihen, miten sininen tai UV-valo saataisiin vietyä turvallisesti paikkaan, jossa lääkkeen tulisi vapautua. Vaihtoehtoja on kaksi: joko fotonien paikallinen virittäminen korkeammalle energiatasolle elimistön sisällä tai erilaisten valolla aktivoitavien lääkeimplanttien käyttäminen.

– Käytännössä valoaktivoinnin avulla voisi olla mahdollista vapauttaa lääkettä esimerkiksi juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarve. Tämä tarkoittaisi vaikka tiettyä aikaa joka aamu, tai niin, että vapautusnopeus säädetään jatkuvasti potilaalle sopivalle tasolle.

Timo Laaksosella on tutkimusryhmät sekä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa että Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa. Helsingissä tehdään tutkimuksen farmasian osuus ja Tampereella valokemiallinen osuus.