Työterveyslaitoksen keväällä julkaiseman selvityksen mukaan jopa puolella erikoissairaanhoidossa olevista potilaista on oireilua, jonka voi lukea toiminnalliseksi häiriöksi eli oireeksi, jonka aiheuttajaa ei löydy edes perusteellisissa lääketieteellisissä tutkimuksissa.
– Oireet voivat lieviä tai tosi voimakkaita, mutta ei löydy sairautta, Kelan projektipäällikkö Soile Huumonen sanoo.
Pienellä osalla toiminnallinen häiriö pitkittyy haitaten vahvasti työ- ja toimintakykyä.
Suomessa on muutaman vuoden sisällä havahduttu siihen, että tälle potilasryhmälle ei ole tarjolla mitään kuntoutusta.
Kela on nyt kehittämässä sellaista.
– Olemme uuden äärellä, joten kokeiluissa pitää edetä rohkeasti, Huumonen sanoo.
Kuntoutusmallia kokeillaan noin 80 potilaan kanssa keväästä alkaen. Aikaa on vuoden 2021 loppuun.
Tavoite on luoda yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta työikäisille.
– En voi kertoa siitä kovin tarkasti, koska meillä kilpailutetaan kuntoutuspalvelut vielä tämän vuoden aikana.
Toiminnallisten häiriöiden hoito on ottanut edistysaskelia myös erikoissairaanhoidossa.
Husiin perustettiin keväällä toiminnallisten häiriöiden poliklinikka, joka aloitti toimintansa toden teolla elokuussa.
Klinikan vahvuuteen kuuluu yksi lääkärivakanssi jaettuna useammalle lääkärille, kaksi osa-aikaista psykologia yhteensä 75 prosentin panoksella, 40 prosenttia sosiaalityötekijän työaikaa ja kokoaikainen sairaanhoitaja.
– Toiveissa on jatkossa saada myös fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin työpanosta, klinikkaa vetävä osastonylilääkäri Helena Liira sanoo.
Poliklinikka on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa. Huhutaan tosin, että myös Tyks olisi perustamassa omaansa.
Husin toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on tähän mennessä hyväksynyt kuutisenkymmentä lähetettä, joista vähän yli puolet on ehditty käydä läpi.
Klinikalla keskitytään erikoissairaanhoidossa pitkään kiertäneisiin haastavimpiin potilastapauksiin.
Husin klinikka hyödyntää toiminnallisten häiriöiden hoidon uusinta tutkimustietoa, jonka mukaan toiminnallisissa häiriöissä on kyse keskushermoston herkistymisestä, kroonisen kivun tapaan.
– Kun potilas keskittää huomiotaan oireisiinsa, haitalliset oirehermoradat jäävät päälle ja vahvistuvat. Syntyy niin sanottu nosebo-kierre, jossa potilas herkistyy koko ajan lisää ja uusille altisteille.
Liiran poliklinikan tiimi auttaa potilasta työstämään ajatteluaan ja kääntämään nosebo-kierteen hyväksi, parantavaksi kierteeksi.
Moni potilas on kuvannut, että terveydenhuollon asenteet heidän oireitaan kohtaan ovat olleet vähätteleviä. Liira pyytää lääkäreitä kiinnittämään huomiota asiaan.
– Tämä on sairausryhmä siinä missä muutkin, eivätkä nämä potilaat parane sillä, että lääkärit kieltävät ilmiön olemassaolon.
Klinikalla alkaa tässä kuussa tutkimus, jossa kuullaan nykyisiä ja toipuneita potilaita siitä, millaisia ovat toipumisen esteet ja edellytykset.
– Haluamme ymmärtää paremmin prosessia, josta hyvä kierre voi lähteä liikkeelle.
Tiedämme aiempaa paremmin, miten näitä potilaita pitäisi hoitaa
Yleissairaalapsykiatrian apulaisylilääkäri Sami Räsänen ehdotti myös Oysiin toiminnallisten häiriöiden poliklinikkaa, mutta rahoitusta ei löytynyt.
Sen sijaan Oysissa käynnistettiin pilotti, jossa yritetään ottaa haltuun vaikeasta ympäristöherkkyydestä kärsivien potilaiden tilanne.
Työryhmään kuuluu asiantuntijoita kuntoutustutkimusyksiköstä, työlääketieteen poliklinikalta ja Oysin psykiatriasta. Apua saadaan tarvittaessa muilta erikoisaloilta, kuten työterveyshuollosta.
Pilottiin on tähän mennessä osallistunut puolen kymmentä potilasta. Mitä on opittu?
– Tiedämme aiempaa paremmin, miten näitä potilaita pitäisi hoitaa, Räsänen sanoo.
Juuri siihen liittyy pulma.
– Hyvä hoitosuhde yleislääkäriin ja moniammatillinen selvittely kantaisi näitä potilaita pitkälle, mutta perusterveydenhuolto on valitettavasti muuttumassa aivan väärään suuntaan, päivystyspainotteiseksi.
Lisäksi suomalaiset terapeutit eivät Räsäsen mukaan riittävän hyvin hallitse ilmiötä, jossa somaattiset ja psyykkiset tekijät kietoutuvat yhteen, vaikka kansainvälisesti sellaisten tapausten hoidoksi suositellaan usein kognitiivista behavioraalista terapiaa.
– Kognitiivisten terapeuttiemme osaamisalue on enemmän masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa.
Lue myös:
