Lääkkeiden kokonaismyynti kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2020. Myynti koostuu avohoidon reseptilääkkeiden myynnistä (2 331 miljoonaa euroa), avohoidon itsehoitolääkkeiden myynnistä (367 miljoonaa euroa) ja sairaalamyynnistä (820 miljoonaa euroa).

Kela maksoi Suomen lääketilasto 2020 -raportin mukaan lääkekorvauksia yhteensä 1 635 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 5,4 prosenttia.

"Korvaussumman kasvuvauhti pysyi kahteen aiempaan vuoteen verrattuna jotakuinkin ennallaan”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen tiedotteessa.

Samaan aikaan lääkeyritykset maksoivat Kelalle 33 miljoonaa euroa niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja lääkkeistä, joiden hintaan ja korvattavuuteen liittyy taloudellinen sopimus.

Nikotiini nousi ykköseksi

Kymmenen myydyimmän lääkeaineen listan kärkipaikalle nousi parin vuoden tauon jälkeen taas nikotiini, jonka myynti kasvoi 17 prosenttia. Muuten lista pysyi lähes ennallaan. Uutena listalle nousi vuonna 2020 vain rinta- ja mahasyöpälääke trastutsumabi.

Listalla on nyt kolme varsinaista syöpälääkettä: trastutsumabin lisäksi eturauhassyöpälääke entsalutamidi sekä pääasiassa myelooman ja lymfoomien hoitoon käytettävä lenalidomidi. Edellisvuonna listalle nousseet veren hyytymisen estäjät apiksabaani ja rivaroksabaani säilyttivät asemansa ja niiden myynti kasvoi edelleen: apiksabaanin myynti 29 prosenttia ja rivaroksabaanin 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

TNF-α-estäjä infliksimabi menetti kärkipaikkansa nikotiinille ja oli listan kakkonen ja C-hepatiitin hoitoon käytettävän sofosbuviirin ja velpatasviirin yhdistelmä kolmonen. TNF-α-estäjä adalimumabi putosi viidenneksi. Ihmisen normaali immunoglobuliini intravaskulaariseen käyttöön nousi listalla kaksi sijaa ja oli nyt kuudes.

Kymmenen myydyimmän lääkeaineen listalla vain kolmen lääkeaineen myynti väheni edellisvuoteen verrattuna. TNF-α-estäjien infliksimabin ja adalimumabin myynnin vähenemiseen ovat voineet vaikuttaa markkinoille tulleet biosimilaarit ja C-hepatiittilääkkeen myynnin vähenemiseen hoidon kertaluonteisuus. Lääkkeiden, joiden myynti on kasvanut huomattavasti edellisvuodesta, kuten apiksabaanin tai rivaroksabaanin, myynnin kasvuun ovat puolestaan voineet vaikuttaa lääkkeiden korvattavuuksiin tehdyt muutokset ja laajennukset. Nikotiinin myynnistä lähes 90 prosenttia on apteekkien ulkopuolista myyntiä, joka myös kasvoi vuoden 2020 aikana selvästi enemmän kuin myynti apteekeissa.

Sydän- ja verisuonilääkkeitä kulutetaan eniten

Kulutetuimpien lääkeaineiden listalla kahdeksan kymmenestä kulutetuimmasta lääkkeestä on sydän- ja verisuonitautien lääkkeitä. Angiotensiini II -estäjä ramipriili pitää edelleen listan ensimmäistä sijaa.

Asetyylisalisyylihapon kulutus väheni edellisvuoden tapaan, ja se putosi viime vuoden toiselta sijalta neljänneksi.

Uutena lääkkeenä listalle on noussut kolesterolilääke rosuvastatiini, jonka kulutus on ollut voimakkaassa kasvussa jo useamman vuoden ja nyt lisääntynyt 27 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden lisäksi ainoastaan kipulääkkeet ibuprofeeni ja parasetamoli mahtuvat kymmenen kulutetuimman lääkkeen listalle.

Suurin osa suomalaisista sai korvauksia

Kaikkiaan korvattavia lääkkeitä osti 3 730 000 suomalaista, joista osan lääkekustannukset jäivät alle lääkkeiden 50 euron alkuomavastuun, eikä heille siten maksettu korvauksia. Lääkekorvauksia sai yli puolet suomalaisista (53 %). Korvauksen saajien määrä, 2 953 500 henkilöä, väheni edellisvuodesta kolme prosenttia. Edellisvuosien tapaan erityiskorvaukset muodostivat merkittävän osan lääkekorvauksista: erityiskorvauksia maksettiin 1 109 miljoonaa euroa, ja niitä sai 1 251 800 henkilöä. Kelan mukaan lääkekorvausmenojen kasvua leimaavat siis erityiskorvausmenojen kasvu ja korvauksien keskittyminen entistä pienemmälle joukolle.

Kun koronaepidemiasta johtuvat poikkeusolot alkoivat viikolla 12, lääkeostojen määrä kasvoi selvästi lähes kaikissa lääkkeiden pääryhmissä, mikä johtui lääkkeiden ohimenevästä hamstrauksesta.

Myös lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä kasvoi vuoden 2020 kahden ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta ilmoitusten määrä tasaantui vuoden edetessä tavanomaiselle tasolle. Hamstraus ei siis merkittävästi näyttäisi vaikuttaneen vuotuiseen kokonaiskulutukseen, sillä sekä lääkemyynnin että sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen vuotuinen kasvu vastasivat edellisvuosienkasvutahtia.

Lääketilastojen mukaan yksi merkittävimmistä syistä lääkekustannusten kasvun taustalla on uusien, kalliiden lääkkeiden käyttöönotto. Vuonna 2017 tehdyistä kustannustenhillitsemistoimenpiteistä huolimatta lääkekustannukset kasvavat edelleen noin 5–7 prosentin vuosivauhtia.

Vuoden 2020 hallituksen kehysriihen päätösten mukaan tavoitteena on karsia 60 miljoonaa euroa lääkehuollon kustannuksista vuosina 2023 ja 2024.

Lue seuraavaksi: