Naislääkärien määrä kasvaa edelleen, kertoo Lääkäriliiton vuositilasto. Vuoden 2015 alussa Suomessa asuvien työikäisten lääkärien määrä oli 20 403, joista naisia oli 12 113. Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain 600.

Lääkäriliiton tutkijan Juho Ruskoahon mukaan naislääkärien määrä lisääntyy vielä jonkin verran lähitulevaisuudessa. Viime vuosina lääketiedettä opiskelemaan on päässyt suurin piirtein yhtä paljon miehiä ja naisia. Vielä vuonna 2006 naisia oli aloittavista opiskelijoista 60 prosenttia.

Nyt 60–64-vuotiaista lääkäreistä suurin osa on miehiä, eli seuraavat vuodet eläkkeelle siirtyvissä on enemmän miehiä ja valmistuvissa taas enemmän naisia.

– Jos näiden lukujen perusteella katsoisi kristallipalloon, niin näyttäisi siltä, että lääkärikunta naisistuu vielä seuraavat viisi vuotta. Saattaa olla, että naisten osuus työikäisistä lääkäreistä nousee sinä aikana prosentin tai kaksi.

Tämän jälkeen jatko riippuu siitä, mikä on seuraavien vuosien lääketieteen opiskelijavalintojen sukupuolijakauma.

– Jos mies- ja naisopiskelijoita on jatkossa yhtä paljon, se tarkoittaa, että mieslääkärien osuus kasvaa tulevaisuudessa. Jos miettii kymmenen vuoden päähän, silloin eläköityvissä lääkäreissä naisia on jo enemmän kuin miehiä. Voisi ajatella, että miesten osuus lähtee silloin nousemaan.

Muutos on hidasta.

– Jos yli 20 000:sta työikäisestä lääkäristä muutama sata lähtee pois ja muutamia satoja tulee tilalle, niin ei se tietenkään sukupuolijakaumaa hirveästi muuta.

Naiset miettivät päivystysrasitusta

Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemen mukaan naislääkärien enemmistö saattaa näkyä erikoisalojen kirjossa.

– Voi olla, että naiset miettivät enemmän päivystysrasitusta erikoisalaa tai työpaikkaa valitessaan. Usein erikoisala valikoituu tosin niin, että mennään töihin jonnekin ja huomataan, että tämähän on kivaa. Sattumallakin on paljon merkitystä, Rajaniemi sanoo.

Rajaniemi toteaa, että sukupuolella ei ole vaikutusta lääkärin työn tekemiseen.

– Ne perustaidot, joita toisen ihmisen kohtaamiseen tarvitaan, eivät riipu sukupuolesta nyky-Suomessa.

Rajaniemi toivoo, että naislääkärien määrän kasvu vaikuttaa tulevaisuudessa niin, että johtotehtäviin tulee enemmän naisia.

– Naisten täytyy olla valmiita ottamaan sellaiset tehtävät vastaan.

Osa-aikatyön määrä on lisääntynyt

Rajaniemen mukaan yhteiskunta on muuttunut, ja perhe ja vapaa-aika korostuvat ihmisten arvovalinnoissa.

– Meidänkin jäsenistössämme osa-aikatyö on lisääntynyt. Toisaalta se on hyvä asia, sillä lääkärit yleensä muun muassa päivystävät ja tekevät tutkimustyötä normaalityöajan päälle.

Lääkäreillä on keskivertosuomalaisia enemmän lapsia. Lääkäri 2013 -tutkimuksen mukaan 80 prosentilla lääkäreistä on lapsia ja 72 prosentilla kaksi tai kolme lasta.

Useimmiten naislääkärit nipistävät perhevapaiden pituudesta. Useat kokevat, ettei ole varaa jäädä vuosiksi kotiin. Asiaa ei ole tutkittu, mutta Rajaniemi myöntää, että ilmiö on tunnistettavissa.

– Lääkärit ovat usein aika työorientoituneita ja luonteeltaan hyviä organisoimaan. Monilla on myös hyvät turvaverkostot ja mahdollisuus käyttää erilaisia lastenhoitopalveluita.

Mies saa enemmän palkkaa

Tilastokeskuksen mukaan sukupuolten välinen palkkaero lääkäreillä oli 84,4 prosenttia vuonna 2010. Eroa selittää Juho Ruskoahon mukaan erilainen ikäjakauma. Mieslääkärit ovat iäkkäämpiä ja työskentelevät useammin johtavissa asemissa. Naisia on taas valmistunut viime vuosina enemmän. Heitä on enemmän erikoistuvina lääkäreinä ja matalapalkkaisemmissa tehtävissä uriensa alkuvaiheessa.

STM:n viime viikolla julkaiseman raportin mukaan naiset tekevät osa- ja määräaikaista työtä huomattavasti enemmän kuin miehet, mikä kasvattaa sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Naisvaltaisuus aiheuttaa vaihtuvuutta

Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti on työskennellyt perusterveydenhuollon ja peruspalveluiden johtavissa tehtävissä parikymmentä vuotta.

Kun Santalahti aloitti apulaisylilääkärinä Hausjärven terveysasemalla vuonna 1993, johtavien lääkärien valtakunnallisissa kokouksissa oli vielä melko vähän naisia.

–?En ole kokenut missään vaiheessa vähättelyä sukupuolen vuoksi. En ole myöskään koskaan antanut sukupuolen häiritä omaa urakehitystäni, sanoo Santalahti.

Hänen mukaansa alan naisvaltaisuus näkyy lähinnä perhevapaiden aiheuttamana vaihtuvuutena.

–?Valmistumisen jälkeen on kymmenen vuoden pätkä, jolloin naislääkärit hankkivat lapsia ja ovat pois työelämästä. Se näkyy potilaille tietysti omalääkärin vaihtumisena. Jos naislääkärit haluavat pysyä urakehityksessä mukana, heidän täytyy joskus jopa lyhentää äitiyslomaa ja perhevapaata, sanoo Santalahti.