Tupakointi ollaan kieltämässä leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Lisäksi tupakka-askeista ovat poistumassa bränditunnukset ja logot, kun tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkaukset ollaan yhdenmukaistamassa.
Eduskunta keskusteli tupakkalain muutosesityksestä tiistaina. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan pakkausten yhdenmukaistaminen vähentää tuotteen houkuttelevuutta, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Kiurun mukaan yhdenmukaistaminen on jo valtavirtaa tupakkapolitiikassa, sillä vastaava sääntely on voimassa jo yli 20 maassa.
Tupakkalain muutoksella ollaan myös laajentamassa tupakkatuotteiden tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa pelkistä savukkeista ja kääretupakasta kaikkiin tupakkatuotteisiin.
Leikkikenttä- ja uimarantakiellolla on Kiurun mukaan tarkoitus suojella erityisesti lapsia ja nuoria passiiviselta tupakoinnilta, tupakointiin liittyvältä mallioppimiselta sekä myrkyllisiltä tupakantumpeilta. Yleisiä uimarantoja koskeva tupakointikielto on tärkeä myös vesistöjen suojelemiseksi, Kiuru totesi.
Lainsäätäjän haasteena ”fyysinen tila”
Kiellot saivat eduskuntakeskustelussa kannatusta, mutta perussuomalaisten Mauri Peltokangas pohti, miten kielto suhteutuu sellaisiin yleisiin uimarantoihin, joissa rantaa riittää kilometrikaupalla.
”Siis hyväksyn sen ja olen täysin samaa mieltä siitä, että kun me ollaan uimarannalla, jossa ihmiset ovat tiiviisti, siellä on lapsiperheitä ynnä muuta, niin ei siellä silloin savukkeita tarvita. Mutta jos minä menen esimerkiksi vaikka Yyteriin, Kalajoelle tai Lohtajan Vattajalle, jossa on kilometritolkulla rantaa, ja siellä joku sitten savuttaa siellä 500 metriä muista ihmisistä, niin onko hän sanktion alla”, Peltokangas pohti.
Kiurun mukaan lain tarkoituksenmukaisuutta on jouduttu pohtimaan. Valmistelun pohjana olivat sosiaali‑ ja terveysministeriön asettaman tupakka‑ ja nikotiinipolitiikan kehittämisryhmän ehdotukset, joista ministeri nosti esimerkin.
”Olisiko tähän kannattanut ottaa tupakointikielto taksitolpilla? Olisiko tähän kannattanut ottaa kielto joukkoliikennepysäkeillä? Työryhmä esitti tätä, mutta lain tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta hankaluudeksi tulee se, miten me määrittelemme taksitolpan. Siis mikä on se fyysinen tila, jossa kielto on päällä, ja missä kohtaa se loppuu? Tämä on ihan validi kysymys, ja tässä varmasti rajanvetoa eduskunnassa joudutaan tekemään siinä, millä tavalla nämä kieltoalueet määritellään”, Kiuru sanoi.
Parvekekielto jäi pitempiin puihin
Työryhmän mietintö valmistui viime hallituskaudella vuonna 2018. Ensi vuonna on aloittamassa uusi työryhmä, jonka on määrä tarkastella lakimuutosten riittävyyttä tupakkalain tavoitteiden saavuttamiseksi. Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz huomautti, että hallituksen esityksestä puuttuu yksi tärkeä asia: parveketupakoinnin kieltämisen helpottaminen. Ministeri Kiurun mukaan työryhmä esitti asunto-osakeyhtiölain muuttamista niin, että tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa voitaisiin päättää asunto-osakeyhtiön enemmistöpäätöksellä. Ministeri kannattaa muutosta, mutta lainvalmistelun lähtökohdaksi päädyttiin ottamaan asunto-osakeyhtiölain pykälistö oikeusministeriössä.
”Nyt tätä tehdään siellä. Mutta jos eduskunta katsoo, että tässä asiassa pitäisi toimia nopeammin, niin se on tietenkin eduskunnan käsissä. Haluan sanoa sen, että tätä valmistellaan nyt toisessa ministeriössä, mutta sen haasteena on se, että se ei tule koskemaan kaikkia asumismuotoja tässä suhteessa parveketupakoinnin näkökulmasta samalla tavalla, ja se saattaa olla eduskunnalle se kynnyskysymys”, Kiuru totesi.
Lue seuraavaksi:
