Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaistaa suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin, Turun yliopistossa väittelevä neurologian erikoislääkäri Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan.

Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.

Pesäkekovettumataudin eli multippeliskleroosin aiheuttaja on edelleen tuntematon, mutta tutkijat ovat onnistuneet tunnistamaan useita sairaudelle altistavia geneettisiä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi riittävillä D-vitamiinitasoilla tiedetään olevan MS-taudilta suojaava vaikutus.

D-vitamiinin puutos, tupakointi ja EBV-infektio mononukleoosin aiheuttavan viruksen aiheuttama tartunta ovat merkittävimpiä MS-taudille altistavia ympäristöriskitekijöitä. Sitä, kuinka varhain ne vaikuttavat riskiin sairastua, ei kuitenkaan tunneta.

– Tutkimukseni perusteella raskaudenaikaisen D-vitamiinipuutoksen korjaamisesta saattaa olla hyötyä MS-taudin ehkäisemisessä niin äideillä itsellään kuin heidän syntyvillä lapsillaan, Åkerlund toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa todettiin, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Sairastumisriski oli 45 prosenttia korkeampi tutkituilla tupakoivilla naisilla kuin tupakoimattomilla. Tupakoinnin MS-riskiä lisäävä vaikutus on tiedetty jo aiemmin, mutta sitä ei ole ennen tätä väitöskirjatutkimusta selvitetty suomalaisessa väestössä.

Tupakoinnin ennaltaehkäisyn merkitys korostuu nuorilla naisilla, koska MS-tauti on lisääntynyt viime vuosikymmeninä erityisesti naisilla.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko äidin EBV-vasta-aineilla eli sairastetusta EBV-infektiosta merkiksi jääneillä vasta-aineilla vaikutusta äidin ja lapsen myöhempään sairastumiseen MS-tautiin.

EBV-infektio eli mononukleoosi tunnetaan kansankielellä pusutautina.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisäitien raskaudenaikaiset EBV-viruksen pintarakennetta tunnistavat vasta-aineet lisäsivät MS-taudin riskiä heillä itsellään kolminkertaiseksi ja jälkeläisillään 2.5-kertaiseksi tupakoinnista ja D-vitamiinitasoista riippumatta.

EBV-infektion ennaltaehkäisy rokotteella saattaisi suojata MS-taudilta.

Lapsen MS-tautiriskin yhteyttä äidin raskaudenaikaiseen EBV-immuniteettiin ei ole aiemmin havaittu.

– EBV-infektion ennaltaehkäisy rokotteella saattaisi suojata MS-taudilta. Koska infektioon sairastumisella varhaisaikuisuudessa näyttäisi aiemman tutkimustiedon valossa olevan suurempi vaikutus MS-taudin riskiin kuin lapsuudessa saadulla tartunnalla, infektion lykkääminen puutteellisesti suojaavalla rokotteella saattaisi jopa lisätä MS-taudin riskiä.

Åkerlundin väitöskirja tarkastetaan 28. helmikuuta.