Perusterveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmissä diagnoosien kirjaustaso on ollut vuosikausia riittämättömällä tasolla, mikä on rajoittanut tietojärjestelmien hyödyntämistä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa, arvioi lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuori.

Hän tarttui tähän epäkohtaan väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan 10. joulukuuta Tampereen yliopistossa.

Lehtovuoren tutki Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon palveluiden kahta keinoa, joilla ne pyrkivät vaikuttamaan diagnoosien kirjaustasoon. Ne ovat tietojärjestelmämuistutus ja ryhmätulospalkkaus. Tutkimus osoitti molemmat menetelmät toimiviksi.

Vuosina 2005–2010 Espoon terveysasemien hoitotiimeissä kirjattu diagnoositaso on ollut yhtenä tuloskortin mittarina. Vantaalla potilastietojärjestelmään lisättiin sähköinen muistutus vuonna 2008.

Espoon ja Vantaan interventiot näyttivät nostaneen merkittävästi diagnoosien kirjaamistasoa: Espoossa nopeammin, Vantaalla kestävämmin ja halvemmalla.

"Tutkimukseni perusteella voi todeta, että ryhmätulospalkkaus ja tietojärjestelmämuistutus ovat käyttökelpoisia toimintatapoja parantamaan diagnoosien kirjaustasoa. Todennäköisesti palvelutoiminnan muitakin osa-alueita voi tehostaa tulospalkkauksen sekä sähköisten muistutusten ja päätöksentukijärjestelmien avulla” Lehtovuori sanoo tiedotteessa.

Tietojärjestelmien heikko käytettävyys yksi syy diagnoosikirjausten niukkuuteen

Perusterveydenhuollossa palveluja arvioidaan pääosin suoritemäärien ja saatavuuden perusteella, koska palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitojen jatkuvuudesta ei ole saatavilla diagnoosikohtaisia luotettavia tietoja.

Yhtenä syynä diagnoosien kirjauksen niukkuuteen voi Lehtovuoren mukaan pitää sitä, ettei lääkäreiden peruskoulutuksessa ole riittävästi panostettu oman perusterveydenhuollon diagnoosijärjestelmän (ICPC) koulutukseen. Erikoissairaanhoidon tautiluokitus (ICD-10) ei ole pystynyt riittävän kattavasti kuvaamaan perusterveydenhuollon vastaanottotilanteiden käyntisyitä.

"Toisena merkittävänä syynä diagnoosien kirjauksen riittämättömyyteen voi pitää sähköisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien heikkoa käytettävyyttä, joka on turhauttanut lääkäreitä ja muuta henkilöstöä. Lähtökohtaisesti järjestelmien tulee tukea kiireistä perusterveydenhuollon vastaanottotyötä eikä hidastaa sitä.”

Diagnoosien kirjaukseen tarvitaan käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä.

Etenkin uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien sisäänajovaihe tuotantoon on hidastanut palvelujen sujuvuutta, mikä todennäköisesti aiheuttaa väestölle mitattavaa hoitovelkaa, Lehtovuori arvioi.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää tulospalkkiojärjestelmän sekä sähköisen muistutus- ja päätöksentukijärjestelmän räätälöintiä. Kehittämistyössä alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palvelumuotoilussa.

"Henkilöstön sitouttamiseksi diagnoosien kirjaukseen tarvitaan hallinnollisten päätösten lisäksi käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käyttäjille nopeasti omaksuttavissa”, Lehtovuori sanoo.

Tuomo Lehtovuori on terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingistä. Hän on toiminut ylilääkäritason tehtävissä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 1977–2002 sekä Espoon terveyspalveluissa vuosina 2002–2018 Leppävaaran alueen ylilääkärinä.