Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat saaneet selville uutta tietoa masennuksen biologiasta. Eleanor Coffeyn johdolla tutkijat selvittivät mekanismin, jolla hermosolujen synapsit taantuvat stressin seurauksena.

Synapsit ovat pieniä ulokkeita, joiden avulla hermosolut viestivät sähkökemiallisesti. Aivojen pitkäaikainen stressi aiheuttaa synapsien taantumista ja häiriöitä aivoverkoissa, jotka liittyvät masennuksen kehittymiseen.

Postdoc-tutkija Patrik Hollós kytki kollegoineen JNK-nimisen proteiinin toiminnan pois päältä synapseissa käyttämällä optogeneettistä menetelmää.

– JNK-proteiinin toiminnan rajoittaminen valosäteen avulla esti pitkittyneessä stressissä tapahtuvan synapsien taantumisen. Lisäksi sen poiskytkeminen esti AMPA-reseptorin internalisaation, joka on yksi synapsin vetäytymisen varhaisimpia vaiheita, Hollós kertoo tiedotteessa.

Tutkijat osoittivat myös, että ketamiini, joka on uudentyyppinen nopeavaikutteinen masennuslääke, esti sekä JNK:n toiminnan että synapsien taantumisen.

– Nämä tulokset osoittavat, että JNK toimii synapseissa stressin tunnistajana ja sen aktivoituminen aiheuttaa synapsirakenteiden nopean purkamisen. Vastaavasti JNK:n estäminen auttaa synapseja sietämään pitkittynyttä stressiä, Coffey sanoo tiedotteessa.

Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, miten stressi vaurioittaa synapseja ja miten stressin kielteiset vaikutukset voitaisiin mahdollisesti estää uudentyyppisillä täsmälääkkeillä.

Tutkimus tehtiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turun biotiedekeskuksessa.