Koronavuonna 2020 Kelan maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1 635 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 5,4 prosenttia. Korvaussumman kasvuvauhti pysyi kahteen aiempaan vuoteen verrattuna jotakuinkin ennallaan.

Lääkekorvauksia sai yli puolet suomalaisista, 53 prosenttia. Saajien määrä, 2 950 000 henkilöä, väheni edellisvuodesta 2,9 prosenttia.

Psyykenlääkkeistä maksettiin sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 86 miljoonaa euroa, eli 3,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Korvausten kasvu oli hieman suurempaa kuin vuonna 2019, jolloin korvaussumma kasvoi 2,6 prosenttia edellisvuodesta.

Korvattavien psyykenlääkkeiden ostajamäärä kasvoi hieman aiempaa enemmän vain psykoosilääkkeiden ryhmässä, jossa kasvu oli 5,3 prosenttia. Ostajien määrän kasvu on kuitenkin myös aiempina vuosina ollut viiden prosentin tuntumassa.

Rauhoittavien lääkkeiden ostajamäärä väheni 1,9 prosenttia ja unilääkkeiden ostajamäärä 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Masennuslääkkeiden ostajamäärä kasvoi 3 prosenttia. Se on vähemmän kuin kolmena aiempana vuonna.

– Psyykenlääkkeiden käytön muutos on herättänyt kysymyksiä erityisesti sen takia, että psyykkisen kuormittavuuden on raportoitu kasvaneen koronavuonna, Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen sanoo tiedotteessa.

– Kelan lääkekorvaustietojen perusteella näyttää siltä, että psyykenlääkkeiden käyttö ei ole kasvanut eikä vähentynyt, vaan muutos on samansuuntainen kuin aiempina vuosina.

Korvattavia antibiootteja osti koronavuonna 991 000 henkilöä, ja niistä maksettiin korvauksia yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa. Ostajamäärä väheni 27,2 prosenttia.

– Ostajamäärän vähenemiseen lienevät syynä koronaviruksen ehkäisyyn suositellut toimet, kuten kontaktien vähentäminen ja ahkera käsien pesu. Ne ovat vähentäneet kaikkia infektioita, Saastamoinen sanoo.

Sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden ostajamäärä kasvoi kokonaisuudessaan 1,8 prosenttia. Käyttö kasvoi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa käytetyimmissä sydänlääkeryhmissä. Kelan tilastojen perusteella ei siis näytä siltä, että koronaepidemiasta johtuva hoitovaje olisi vaikuttanut pitkäaikaisesti käytettävien sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden käyttöön.

Poikkeus olivat äkillisiin rintakipuihin käytettävät nopeavaikutteiset nitrot, joiden ostajamäärä väheni 13,7 prosenttia.

– Myös sydäninfarktien ja äkillisten sydäntapahtumien sairaalahoidon on uutisoitu vähentyneen koronavuonna. Tämän ilmiön syistä tarvitaan lisää tutkimusta, Saastamoinen sanoo.

Tulehduskipulääkkeiden ostot vähenivät erityisesti keväällä ja kesällä

Tulehduskipulääkkeiden ostajamäärä väheni viime vuonna 5,1 prosenttia. Erityisesti väheni käytetyimmän tulehduskipulääkkeen ibuprofeenin ostajamäärä, joka on aiempina vuosina kasvanut. Ibuprofeenia osti 760 000 suomalaista, mikä oli noin 50 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Opioidien ostajamäärä väheni 3,3 prosenttia, kun taas parasetamolin ostajamäärä pysyi suunnilleen ennallaan.

– Alkuvuonna 2020 media uutisoi tulehduskipulääkkeiden mahdollisesta haitallisuudesta covid19:ää sairastaville, vaikka viranomaiset ottivatkin pian kantaa, ettei riskiä ole. Tulehduskipulääkkeiden ostomäärien vähenemisellä voi olla yhteys tähän, Saastamoinen sanoo.

– Infektiosairauksien vähentyminen on myös jossain määrin voinut vaikuttaa tulehduskipulääkkeiden käyttöön.