Kofeiini on tuttu piriste, jolla moni on tottunut lykkäämään unentarvettaan. Kehon oman uni-valve-säätelyyn puuttuminen saattaa kuitenkin häiritä hermoston homeostaasia eli tasapainoa.

Näin kertoo kofeiinin vaikutuksia aivoihin tarkastellut tutkimus, joka julkaistiin aiemmin tänä vuonna Cerebral Cortex -tiedelehdessä. Riittämätön uni voi puolestaan muutoksiin aivojen harmaassa aineessa.

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa – eli tiedemaailman parhaimmalla järjestelyillä – toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin kofeiinin vaikutusta aivojen harmaaseen aineeseen sekä aivojen verenkiertoon.

20 kofeiiniin tottunutta koehenkilöä sai kymmenen päivän ajan 150 milligramman kofeiiniannoksen kolmesti päivässä. Lisäksi joukko koehenkilöitä sai samanlaisilla järjestelyillä placeboa eli lumelääkettä, joka ei siis todellisuudessa sisältänyt kofeiinia.

Kofeiinin vaikutuksia koehenkilöiden aivoihin sekä koettua unen tarvetta (engl. sleep pressure) mitattiin aivokuvantamisella.

Tutkimuksessa paljastui mediaalisen ohimolohkon harmaan aineen merkittävä vähentyminen kymmenen päivän kofeiininsaannin jälkeen verrattuna kymmenen päivän placebo-jaksoon.

Harmaan aineen isompi väheneminen yhdistettiin yksilön korkeampaan keskittymiseen.

Tutkimusdatan perusteella unen syvyys ei ollut yhteydessä päivittäiseen kofeiininsaantiin ja aivojen rakenteelliseen muutokseen.

Tutkijat toteavat, että päivittäinen kofeiinin saanti voi lisätä neuroplastisuutta eli aivojen muovautuvuutta riippuen yksilöllisestä aineenvaihdunnasta. Aivojen plastisuus tarkoittaa niiden kykyä sopeutua uuteen. Esimerkiksi oppiminen nojaa aivojen muovautuvuuteen.