Suomessa on loppusuoralla kolme tutkimusta, joissa tutkitaan, millaista immuunisuojaa rokote tai koronainfektion sairastaminen antavat uusinta vitsausta eli muuntuneita koronaviruksia vastaan.
Virusmuunnosten tutkimuksen kohteena ovat brittivariantti ja Etelä-Afrikan variantti.
Tällä viikolla saamme tietää tuloksia terveydenhuollon henkilöstöön liittyvästä tutkimuksesta, jota Turun yliopiston Biolääketieteen laitoksen ja Tyksin tutkijat ovat tehneet Husin ja Helsingin yliopiston yhteisen Meilahden rokotustutkimuskeskuksen MeVacin kanssa.
Tutkimuksen juuri valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa on seurattu 180 terveydenhuollossa työskentelevää, jotka ovat saaneet Pfizerin/Biontechin koronarokotteen.
– Olemme tutkineet, millaiset vasta-aineet ja virusta neutraloivat vasta-aineet rokotetuille syntyy koronan perusvirukselle, brittivariantille ja Etelä-Afrikan variantille, Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori, MeVacin johtaja Anu Kantele sanoo.
– Tutkituilta on kerätty näytteitä ennen ensimmäistä rokoteannosta ja kolmen viikon kuluttua juuri ennen toista rokotuskertaa sekä kolme viikkoa toisen rokotuksen jälkeen, Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen kertoo.
Vertailuryhmänä on 50 kotihoitoisen koronainfektion sairastanutta.
Covid-19-aiheisten tutkimusten määrä on jo nyt ehdoton maailmanennätys. Koronarokotteiden immuniteetin tutkijat juoksevat kilpaa ehtiäkseen tutkimuksillaan aiheen ensimmäiseen julkaisuaaltoon.
– Tiedot halutaan julki heti, mieluummin eilen, Kantele sanoo.
Tämä oli tiedossa Turussa, kun rokotettujen vasta-ainemäärityksiä tehtiin.
– Kuusi ihmistä teki kuusi viikkoa kahdessa vuorossa töitä hyvin suojattuna turvalaboratoriossa, jossa virukset pitää kasvattaa ja immuunivasteet analysoida eläviä koronaviruksia vastaan, Julkunen sanoo.
Tiivistahtisesta alusta huolimatta kyseessä on jopa viiden vuoden mittainen eri koronarokotteilla ja isoilla aineistoilla tehty systemaattinen seuranta.
– Vuosien kuluessa pystymme ottamaan selkeästi kantaa siihen, kuinka nopeasti koronarokotteista saadut immuunivasteet heikkenevät ja ovatko ne yhtä hyviä tai jopa parempia kuin mitä syntyy luonnontautia sairastaessa, Julkunen sanoo.
Tutkimuksen taivaanrannassa häämöttää tarkka tieto, milloin koronainfektiota vastaan pitää ottaa uusintarokote.
Anu Kanteleen MeVacilla on yhteinen koronavarianttitutkimus myös Olli Vapalahden tiimin eli Helsingin yliopiston kanssa.
Siinä on tutkittu koronainfektion sairastaneiden vasta-aineiden reagointia koronavarianttien kanssa. Tutkimuksessa vertaillaan vasta-aineiden ja neutraloivien vasta-aineiden määriä koronan vuoksi sairaalassa hoidetuilla ja kotihoidossa sairastaneilla.
– Vasta-aineita voi olla monenlaisia, mutta vain osa niistä neutraloi virusta, Kantele sanoo.
– Ideana on katsoa, suojaako sairastamisesta saatu immuniteetti koronavariantteja vastaan.
Varianteista kiinnostuksen kohteena on brittiversio, mutta varsinkin Etelä-Afrikan variantti.
– Se kiinnostaa erityisesti, koska maailmalta on tullut tietoa, että sairastamisen ja rokottamisen kautta ei syntyisi sille riittävää immuniteettia.
Koronaan sairastuneiden näytteitä tutkimusryhmä keräsi jo ennen koronavarianttien syntyä.
– Heräsimme tähän heti pandemian alussa. Otimme näytteet jo Suomen ensimmäisestä koronapotilaasta, ja keräämme niitä lisää tälläkin hetkellä.
Testiin ja seurantaan tulevat ihmiset saavat tietää, millaisia heidän immuunivasteensa ovat ja kuinka kauan vasta-aineita löytyy.
– Katsomme vasta-aineita eri aikapisteistä, jotta näemme, miten niiden määrä vähenee.
Se selittänee aikaisemmin sairastaneilla esiintyneet tautitapaukset.
Koronavirusinfektion sairastaneiden 38 potilaan tietoja käsittelevästä osasta on lähetty artikkeli arvioitavaksi tiedejulkaisuun, ja siitä on jo saatavilla vertaisarvioimaton versio, pre-printti.
– Tutkimuksessa nähtiin se, mikä oli tiedossa jo ennestään: koronan vuoksi sairaalahoidetuilla immuunivasteet olivat korkeammat kuin kotona hoidetuilla.
Taudin sairastaneet saivat brittivariantille yhtä hyvät vasteet kuin perusvirukselle.
Neutraloiva vaste Etelä-Afrikan variantille sen sijaan jäi kahdeksan kertaa matalammaksi.
– Se selittänee aikaisemmin sairastaneilla esiintyneet tautitapaukset.
Koronavarianttien tutkimukset eivät ole kovin laajoja, mutta niiden tuloksilla voi olla vaikutuksia akuutteihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten haluun ottaa koronarokote.
– Omaa suojaansa pohtiville tuoreimman tutkimustiedon kuuleminen on tärkeää, Kantele pohtii.
*
Lue myös THL:n virusvariantteihin ja koronarokotteeseen liittyvästä tutkimuksesta täältä.
*
