Tulokset saatiin Työterveyslaitoksen Etätyö ja työkyky -hankkeen kyselyssä, jossa muutoksia omassa terveyskäyttäytymisessään arvioi 750 asiantuntijaa kuudesta eri organisaatiosta.

Lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät nukkuivat etätyöhön siirtymisen jälkeen paremmin tai yhtä hyvin kuin ennen. Työterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista 42 prosenttia arvioi unensa parantuneen etätyöaikana. Naisilla uni oli parantunut useammin kuin miehillä. Yli puolella uni oli pysynyt ennallaan.

”Etätyö voi tuoda joustoa ja rauhallisuutta aamuihin. Kun työmatkoihin ei kotona työskenneltäessä ole mennyt aikaa, on voitu nukkua pitempään ja oman luontaisen vuorokausirytmin mukaan”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen tiedotteessa.

”Unen laatuun vaikuttaa myös työpäivän tauot ja työstä palautuminen. Näihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota etätöissä.”

Alkoholinkäyttöä vähensi joka viides

Myös alkoholinkäyttö pysyi joko ennallaan tai vähentyi, kun asiantuntijat siirtyivät etätöihin. Kyselyyn vastanneista viidennes eli 21 prosenttia arvioi oman alkoholinkäyttönsä vähentyneen etätyön aikana. Alle 50-vuotiaista alkoholin käyttöä vähensi vielä useampi eli joka neljäs.

Kaikista vastaajista kolme neljästä kertoi, että alkoholin kulutus oli säilynyt ennallaan.

”Alkoholinkäytön väheneminen etätyössä on hieno asia, koska pienikin määrä alkoholia heikentää unen laatua ja palautumista edellisen päivän rasituksista. Vähentäessään alkoholinkäyttöä monet voivat itse huomata jaksamisensa paranevan”, kertoo erikoistutkija Leena Kaila-Kangas Työterveyslaitoksesta.

”Kyselyn tulos on mielenkiintoinen. Oletan, että tulokset heijastavat jo pidempään jatkunutta terveyden ja hyvinvoinnin megatrendiä. Ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja sitä tukevista valinnoista. Etätyöaikana on ehkä uudelleenarvioitu omia valintoja, kuten alkoholin kulutuksen määrää ja alkoholin käyttöön liittyviä tilanteita”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Marja Aho Alkosta.

Alko on yksi Etätyö ja työkyky -hankkeen kumppani yhdessä Elon, Ilmarisen, Keva ja Varman kanssa. Alko oli myös yksi kyselyyn osallistuneista organisaatioista.

Ravinto ja liikunta jakavat ihmiset

Etätyöhön siirtymisellä oli sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia siihen, miten asiantuntijatyötä tekevät liikkuvat ja syövät. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia arveli oman ravintonsa pysyneen ennallaan. Ravinnon arveli parantuneen 24 prosenttia ja heikentyneen 18 prosenttia.

Liikuntaa oli lisännyt 33 prosenttia vastaajista ja vähentänyt 25 prosenttia. Liikunnan osalta 40 prosenttia arvioi tilanteen pysynen ennallaan.

”Iso osa ihmisistä kokee parantaneensa tottumuksiaan. Onko niin, että etätyössä ja koronan vuoksi rauhoittunut elämä on mahdollistanut paremmin sen, että on ollut aikaa liikkua ja panostaa esimerkiksi ruoanlaittoon”, Laitinen pohtii.

”Samanaikaisesti merkittävällä osalla tilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan. Nämä tulokset kertovat siitä, että työpaikalla työskentely auttaa heitä huolehtimaan itsestään ja terveellisistä tottumuksista paremmin: syödään yhdessä työkavereiden kanssa henkilöstöravintolassa ja työmatkaliikunta on osa arjen rutiineja”, Laitinen jatkaa.

Laitosen mukaan on tärkeää tutkia, mikä kaikki vaikuttaa etätyöhön liittyviin ruoka- ja liikuntatottumuksiin. Siten voidaan kehittää oikeanlaisia tukikeinoja ja ratkaisuja hyödynnettäväksi sekä työpaikan että työterveyshuoltojen toimissa.

Etätyö ja työkyky -hankkeen kyselyyn osallistui 750 henkilöä kuudesta eri asiantuntijaorganisaatiosta: mukana olivat Alko, Ilmarinen, LähiTapiola, Monetra Oulu, Sanoma Markkinointi Routa ja SOK. Vastaajista naisia oli 75 prosenttia ja miehiä 25 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta.

Haastattelujen lisäksi organisaatioissa on käynnissä kehittämistyöpajat, joissa etsitään keinoja parhaiksi käytännöiksi työkyvyn ja myönteisen terveyskäyttäytymisen tukemiseen etätyössä.

Hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto.