Husin Myrkytystietokeskuksen ylilääkärinä puoli vuotta sitten aloittanut Tuomas Lilius törmää työssään yllättäviin tilanteisiin. Koronapandemian aikana yhteydenotot käsidesin juomiseen liittyvistä myrkytystiloista ovat lisääntyneet.

– Käsidesiin liittyvien kyselyiden määrä on ainakin tuplaantunut pandemian aikana, koska sitä on helpommin saatavilla, sanoo Lilius.

Myrkytystietokeskuksen tärkein tehtävä on antaa myrkytyksiin liittyvää valtakunnallista puhelinneuvontaa ympäri vuorokauden.

Työtä tekee 20 ihmisen tiimi, jossa on mukana farmaseutteja, lääkäreitä ja proviisori. Heille tulee päivittäin noin sata puhelua, joissa kysytään neuvoja erilaisiin myrkytystilanteisiin. Suurin osa puheluista tulee yksityisiltä ihmisiltä, ja noin 20 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Yleisöltä tulevissa puheluissa arvioidaan myrkytystilan kehittymisen riskiä ja onko esimerkiksi tarvetta lähteä lääkäriin. Terveydenhuollosta tulevat kyselyt ovat yksityiskohtaisempia. Niissä halutaan yleensä tarkempaa tietoa jostain tietyn aineen aiheuttamasta myrkytystilasta ja sen hoidosta, Lilius kertoo.

Kyselyitä aiheuttavia aineita ovat lääkkeiden lisäksi pesuaineet, kasvit, luontaistuotteet ja kosmetiikka. Lähes puolet kyselyistä tulee pienten lasten nieltyä tai maisteltua jotain myrkyllistä ainetta.

Valtakunnallisen Myrkytystietokeskuksen toiminta alkoi Lasten­klinikalla 60 vuotta sitten. Tuolloin lasten tapaturmainen myrkytyskuolleisuus oli suuri. Nykyään lasten tapaturmaiset myrkytyskuolemat ovat hyvin harvinaisia.

Myrkytystietokeskuksella on sosiaali- ja terveysministeriön määräämä valtakunnallinen rooli. Sen tulee varautua harvinaisiin myrkytystilanteisiin ja massamyrkytyksiin.

Esimerkiksi Venäjällä tapahtuneen poliitikko Aleksei Navalnyin myrkytystapauksen jälkeen keskuksessa on jouduttu miettimään, mitä tehdä, jos vastaavanlainen tilanne sattuisi Suomessa.

– Vahvoihin hermomyrkkyihin liittyy erityinen vaara siitä, että suuri joukko altistuu myrkylle. Olemme varautuneet Hyksin ensihoidon kanssa tarjoamaan valtakunnallista konsultaatioapua tällaisissa tilanteissa, Lilius sanoo.

Myrkytystietokeskuksella on tarjota runsaasti erilaisiin myrkkyihin liittyvää tietoa sekä tietoa siitä, miten myrkytystiloja hoidetaan ja millä vastalääkkeillä.

– Kansallinen myrkytyslääketietokanta on saatavilla Terveysportissa. Sieltä voi katsoa, missä Suomessa on saatavilla mitäkin myrkytystilaa koskevaa lääkettä. Lisäksi kansallisessa myrkytyslääkevarastossa varastoidaan harvinaisia myrkytyslääkkeitä, joita voi tarvittaessa tilata sairaalaan.

Myrkytystietokeskus tekee myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa harvinaisimpien tapausten hoidossa. Yksi esimerkki on eksoottisiin käärmeisiin liittyvä projekti.

Liliuksen mukaan Suomessa on yli sata myrkkykäärmelajia, mutta meillä ei ole varastossa vastamyrkkyä kaikkien lemmikkikäärmeiden aiheuttamiin puremiin. Ruotsissa oleva vastamyrkkyvarasto on huomattavasti laajempi.

– Tavoitteena on luoda prosessi, jossa tarvittaessa Ruotsista voidaan tuoda vastamyrkkyä Suomen puolelle, Lilius sanoo.

Tuomas Liliuksen kiinnostus lääkkeisiin ja myrkkyihin alkoi jo kouluaikoina, jolloin hän suuntautui matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin.

– Lääketieteellisessä kiinnostuin farmakologiasta ja toksikologiasta, koska aineiden biologiset vaikutukset noudattavat kemian ja fysiikan lainalaisuuksia. Päädyinkin tekemään lääketutkimusta farmakologian osastolle.

Kansallisessa myrkytyslääkevarastossa varastoidaan harvinaisia myrkytyslääkkeitä.

Valmistuttuaan Lilius jatkoi erikoistumista kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäriksi. Kliininen farmakologia on pieni mutta kasvava erikoisala. Suomessa on noin 30 alan erikoislääkäriä.

Lilius työskentelee nyt puolet työajastaan omassa tutkimusprojektissaan Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, etenkin kipulääkkeitä, kymmenen vuotta.

Uusiin tehtäviinsä Lilius tuli Kööpenhaminan yliopistosta, jossa hän toimi apulaisprofessorina.

– Alun perin vuoden mittaiseksi suunniteltu postdoc-kausi laajeni kolmeen vuoteen, minkä jälkeen tuli tunne, että olisi pitänyt alkaa syvällisesti integroitua maahan. Huomasimme kuitenkin, että esimerkiksi luimme Politikenin sijasta Hesaria.

Suomesta Liliukselle tarjottiin mahdollisuus yhdistää tutkimustyö sairaalatyöhön ja tutkimusrahoitusta itsenäisen tutkimuslinjan pystyttämiseen, mikä lopulta ratkaisi perheen valinnan.