Tänään tiistaina alkavilla kaksipäiväisillä Pohjolan Lääkäripäivillä puhutaan muun muassa ammattitautien ajankohtaisista asioista, kuten covid-19-infektiosta ja etätyön aiheuttamista terveysongelmista mahdollisina ammattitauteina.

Koronatartunta on korvattu Suomessa ammattitautina tähän mennessä 178 henkilölle. Milloin näin voi tapahtua?

– Lähes kaikki he ovat sote-alalta, joukossa on eniten sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Muilta aloilta on alle kymmenen tapausta, kertoo ammattitautiosion puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Satu Soini Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Soinin mukaan korona on niin uusi asia, että kaikki siihen liittyvät ammattitautiepäilyt lähetetään vakuutusyhtiöistä Tapaturma-asiain korvauslautakuntaan (Tako) käsittelyyn.

– Näin siksi, että potilaat saisivat yhdenmukaista kohtelua.

Hylättyjä tapauksia on ollut vähän.

Koronatartunta korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos työntekijällä todetaan koronaviruksen aiheuttama sairaus ja altistuminen on todennäköisesti pääasiallisesti tullut työntekoon liittyvän toiminnan yhteydessä.

Pelkkä altistuminen koronavirukselle ilman todettua koronatartuntaa ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa korvauksia.

Vakuutusyhtiö huomioi ammattitautiasian ratkaisemisessa myös muun muassa sen, voiko sairastumisen taustalla olla vapaa-ajalla tapahtunut korona-altistuminen.

– Hylättyjä tapauksia on ollut vähän. Silloin kyseessä on ollut pelkkä altistuminen tai ei ole voitu osoittaa työntekoon liittyvää tartuntaketjua tai sitä, etteikö altistuminen koronalle olisi tapahtunut myös kotona, Soini sanoo.

Hiirikäsi ei ole ammattitauti.

Suomalaiset ovat olleet koronavuotena poikkeuksellisen paljon ja pitkään etätöissä, epäergonomisissakin työasennoissa. Voiko etätyön aiheuttamista terveysongelmista saada ammattitautina korvausta?

– Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei.

Soinin mukaan etätyössä on tunnistettu kyllä kuormitustekijöitä, mutta vankkaa tutkimustietoa niiden yhteydestä suoranaisiin terveysongelmiin ei ole tai ongelmat ovat monesta tekijästä syntyviä, ei pelkästään työstä syntyviä.

– Esimerkiksi ”hiirikäsi”, niskahartiaseudun vaivat ja epäspesifiset alaselkävaivat eivät suomalaisen lainsäädännön mukaan ole ammattitauteja. Ne ovat pääasiallisesti monitekijäisiä.

Etätyössä voi kuormittaa työntekijää esimerkiksi työn ja vapaa-ajan häilyminen, työyhteisöstä etääntyminen, työn imun väheneminen, lisääntyvät päihdeongelmat, huonot työskentelyasennot, aivotyön lisääntyminen ja johtamisen ongelmat.

Tällaiset kuormitustekijät voivat heikentää mielenterveyttä. Voisiko siitä kehkeytyä ammattitauti?

– Meillä on useampaan kertaan kolmikannassa mietitty, voisiko mielenterveyden häiriö olla ammattitauti. Aina on todettu, että ei voi, koska se on monitekijäinen eli taustalla voi olla monia syitä.

Voisiko mielenterveyden häiriö olla ammattitauti?

Kaikkien työperäisten sairauksien alustava selvittäminen kuuluu lakisääteisesti työterveyshuollolle. Paras henkilö arvioimaan työn yhteyttä sairastuneen henkilön terveydentilaan on yleensä hänen oma työterveyslääkärinsä.

Työterveyshuolto ei kuitenkaan hoida kaikkien työikäisten sairauksia vaan niistä vastaavat usein terveyskeskuslääkärit. Ammattitaudin epäily voi herätä myös perusterveydenhuollossa, josta sairastunut ohjataan lisäselvityksiin työterveyshuoltoon.

Lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuus ammattitautiepäilyistä aluehallintovirastolle, josta asia etenee ensin työnantajan vakuutusyhtiöön ja sieltä tarvittavien selvitysten kera edelleen Takoon. Korvaukset maksaa työnantajan vakuutusyhtiö.

Takon lausunnot eivät sido vakuutuslaitosta, mutta ne noudattavat Takon antamia ratkaisusuosituksia lähes poikkeuksetta.