Kuinka moni teistä tekee työtä biologisten lääkkeiden tai biosimilaarien kanssa klinikassa?

Lääkäriyleisön joukosta nousee ylös muutama käsi.

Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat suurelle osalle lääkärikuntaa vielä melko tuntemattomia.

– Minulla on paljon kollegoja, jotka eivät toimi biologisten lääkkeiden tai biosimilaarien parissa, gastroenterologian erikoislääkäri Pauliina Molander Peijaksen sairaalasta kertoo.

– On niin nuorempia kuin vanhempia lääkäreitä, jotka eivät ole tutustuneet biosimilaareihin tai ole niistä kiinnostuneita. Lääkärit painivat arkipäiväisten asioiden kanssa.

Biosimilaarit olivat puheenaiheena Mediuutisten järjestämässä Medi-illassa. Illan aikana tuli esiin näkemys, että biosimilaarien käyttö ei ole Suomessa välttämättä edistynyt riittävästi.

– Sairaalavalmisteissa biosimilaarit on otettu hyvin käyttöön, tosin hintakilpailun myötä sairaalat ovat saattaneet vaihtaa takaisin alkuperäisvalmisteeseen. Tämä on kuitenkin luonnollinen kehityskulku. Avohoidossa tilanne on heikompi, jopa huono, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas sanoo.

Esimerkiksi diabeteksen hoidossa biosimilaarit ovat maailmalla saaneet huomattavia markkinaosuuksia, mutta Suomessa alkuperäisvalmisteet ovat pitäneet pintansa, kuten vaikkapa glargininsuliinitilastot kertovat. Vain prosentti uusista käyttäjistä aloittaa biosimilaarilla.

– Lääkärit eivät ole alkaneet määrätä biosimilaaria, vaikka hintaero alkuperäisvalmisteeseen on ollut huomattava, Bothas toteaa.

Biosimilaareilla tavoitellaan lääkekustannussäästöjä vaarantamatta itse hoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Bothaksen mielestä terveydenhuollon nykyinen kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan tue tavoitetta ja biosimilaarien käytön edistämistä.

– Lääkärithän ajattelevat potilaan parasta. Ei heitä kiinnosta, että Kela säästää, Bothas sanoo.

– Biosimilaareista saatava taloudellinen säästö pitäisi saada lähemmäksi lääkärin työtä ja arkea.

Suomen Farmasialiiton toimitusjohtaja Riitta Uusi-Esko uskoo, että hyvät käyttökokemukset vauhdittaisivat lääkäreiden päätöksiä lääkevaihdoista.

– Päätös lääkevaihdosta lähtee lääkärin kynästä, hän muistuttaa.

– Meillä on kokemusta siitä, kun geneeristen vaihto alkoi apteekissa. Aikamoista myyntityötä lääkevaihto apteekin tiskillä oli. Tuntui, että lääkettä vaihdettaessa vaikutettiin heikentävästi lääkärin ja potilaan suhteeseen. Potilaan ilme kertoi, että mahtaako tuo tietää, mitä vaihtaa.

Pauliina Molander jakaa Uusi-Eskon näkemyksen siitä, että potilaalla on lääkäreitä suurempi kynnys vaihtaa lääke edullisempaan.

– Lääkärit kyllä miettivät yhteiskunnalle koituvia lääkekustannuksia arkityössään. Potilas kuitenkin herkästi kokee, että he kärsivät siinä, kun tehdään päätös halvempaan lääkkeeseen siirtymisestä sen vuoksi, että yhteiskunta säästää, Molander sanoo.

Molanderin mielestä keskustelu lääkevaihdosta ei ajankohtainen heti ensimmäisellä vastaanottokäynnillä, eikä välttämättä heti sen jälkeen, kun biosimilaari on tullut markkinoille.

– Potilaat tarvitsevat aikaa totutella ajatukseen lääkkeen vaihdosta. Avopuolen itsepistettävissä biologisissa valmisteissa vaihto tule todennäköisesti tapahtumaan sairaalavalmisteita hitaammin, Molander arvioi.

.

Biosimilaariaiheisen Medi-illan kumppaneita olivat Abbvie, Accord, Amgen, Mylan, Pfizer ja Sandoz.

.

.

Lisää aiheesta: Pauliina Molander kertoo, millaisia kokemuksia Peijaksen sairaalassa on biosimilaareista IBD-potilaiden hoidossa: ”Vaihdot alkuperäislääkkeestä biosimilaariin onnistuivat meillä hyvin”