Sosioekonomisilla tekijät vaikuttavat emättimen mikrobiston koostumukseen suomalaisnaisilla, osoittaa tuore Helsingin yliopiston ja Husin tutkimus.

Naisten lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys gynekologisiin sairauksiin, heikentyneeseen hedelmällisyyteen sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin, mutta tutkittua tietoa aiheesta on toistaiseksi melko vähän. Helsingin yliopiston naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen on aiemmin ottanut kantaa, että vaginaflooran häiriöt ovat tutkimusalue, joka on jäänyt vähälle huomiolle.

Helsingin yliopiston ja Husin tutkimukseen osallistui 50 naista, joilta kerättiin kohdunkaulansyövän joukkoseulonnan yhteydessä emätinnäytteet mikrobiomisekvensointia varten. Osallistujat vastasivat myös erilaisia taustatietoja koskevaan kyselyyn.

Tulosten perusteella suomalaisten naisten emätinmikrobisto on samankaltainen kuin kaukaasialaisilla naisilla muuallakin maailmassa. Naisten sosioekonominen asema puolestaan selittää mikrobistovaihtelua.

– Yllättävin ja samalla mielenkiintoisin löydös oli se, että sosioekonominen asema ja erityisesti koulutustaso ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen. Sosioekonomiset tekijät selittivät enemmän havaitusta mikrobistovaihtelusta kuin pitkään tunnetut hormonaaliset tekijät, kertoo dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Terveyden kannalta suotuisa laktobasillivaltainen mikrobisto oli yleisin korkeasti koulutetuilla naisilla, ja erityisesti gynekologisen terveyden biomarkkerina pidetty L. crispatus oli yhteydessä koulutustasoon.

Tutkimuksessa oli vakioitu muun muassa sellaiset mikrobistoa muokkaavat tekijät kuin ikä ja tupakointi.

– Aikaisemmin vastaava löydös sosioekonomisen aseman yhteydestä emättimen mikrobistoon on tehty yhdysvaltalaisessa aineistossa. Suomalaisaineistossa saamamme tulos on erityisen mielenkiintoinen ottaen huomioon, että meillä sosioekonomiset erot ovat pienet, Salonen toteaa.

Jatkotutkimus sen selvittämiseksi, mitkä korkeamman koulutuksen mukanaan tuomat elintapatekijät ovat havaitun yhteyden taustalla, on jo aloitettu.

Tutkimuksessa todettiin myös, että irtosolunäytteen mikroskopialla saadaan klinikkaolosuhteissa muutamassa minuutissa tietoa kohdunkaulan pintasolukosta ja tulehdussoluista sekä lisäksi yleiskuva siitä, onko mikrobisto laktobasillivaltainen, jota on perinteisesti pidetty terveen mikrobiomin merkkinä, vai anaerobisista bakteereista koostuva sekalajisto. Sekalajistoa esiintyy terveilläkin naisilla, mutta se voi myös olla merkki useammastakin erilaisesta gynekologisesta tautitilasta.

Mikroskopialla ei kuitenkaan pystytä tarkkaan eri bakteerilajien erotteluun, vaan se vaatii sekvensoinnin.