Musiikkiterapian tuore väitöskirja on osoittanut, että sanallisen ilmaisun takellellessa ihmiset voivat kuvata tunteitaan musiikin avulla.

Musiikkiterapiassa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä. Yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä tarkasteleva Nerdinga Snape pyysi väitöstutkimuksessaan henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa musiikillista koulutusta, soittamaan pianolla spontaanisti musiikkia.

– Vertaillessani masentuneiden ihmisten tuottamaa musiikkia ei-masentuneiden ihmisten musiikkiin huomasin, että masentuneilla ihmisillä oli tapana soittaa matalampia ja tummempia säveliä vakaammassa ja itseään toistavammassa rytmissä, Snape kertoo tiedotteessa.

– Siinä, missä vauvat kommunikoivat huoltajilleen ilostaan ja surustaan kikattamalla tai itkemällä, säilyy myös aikuisilla kyky käyttää ääntä tunteidensa ilmaisussa.

Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa Snapen mukaan asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi.

Väitöskirjassa Snape esittää suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapiassa sekä vertailee eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä.

– Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä musiikkiterapian tutkijoille ja harjoittajille, sillä se auttaa ymmärtämään, kuinka masennus voi vaikuttaa soittamiseen, Snape summaa.

Snapen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 18. tammikuuta.