Munuaistautien tunnistaminen on haaste perusterveydenhuollolle. Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt. Monet eivät tiedä sairastavansa munuaistautia, koska munuaisten toimintavajaus voi olla pitkään oireeton.

Munuais- ja Siirtopotilaiden Liitto muistuttaa, että erikoissairaanhoidon lääkärien pitää kouluttaa perusterveydenhuollon lääkäreitä tunnistamaan ja hoitamaan munuaissairauksia.

Valtakunnallista Dialyysipäivää vietetään 12.5. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota munuaispotilaiden riittävään hoidon saantiin.

Munuaisten vajaatoiminta on kohonneeseen veren kolesterolipitoisuuteen rinnastettava riskitekijä. Siksi munuaistaudit on tunnistettava ajoissa ja niiden kehittyminen on tehokkaasti pysäytettävä.

Munuaistaudit voidaan löytää veri- ja virtsakokeilla ja niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi eräillä verenpaineeseen vaikuttavilla lääkkeillä. Hyöty on sitä suurempi mitä varhemmin hoito aloitetaan.

Jos tauti on edennyt pitkälle dialyysiä edeltävään vaiheeseen, on potilaat lähetettävä ajoissa erikoissairaanhoidon arvioon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja hoidon porrastuksen kehittäminen on tärkeää.

Maassamme oli viime vuoden vaihteessa vaikean munuaistaudin vuoksi keinomunuaishoidossa noin 1500 potilasta. Heidän määränsä kasvaa muun muassa siksi, että aikuistyypin diabetes ja väestön ikääntyminen lisäävät huomattavasti riskiä sairastua krooniseen munuaistautiin.

Monille dialyysi on elinikäinen hoito. Ainakin viidennes potilaista voi toteuttaa hoidon itsenäisesti kotonaan, kun taas loput tarvitsevat hoitoa useasti viikossa sairaalassa tai satelliittiyksikössä.

Dialyysihoito voidaan entistä useammin toteuttaa lähellä potilaan kotia. Kasvava dialyysihoidon tarve ja kokeneen henkilökunnan siirtyminen eläkkeelle ovat kuitenkin johtaneet joissakin paikoissa henkilökuntavajeeseen.