Suomessa sairastuu vuosittain 550 naista munasarjasyöpään. Syöpä on tappava, ja siihen kuolee vuosittain 320 naista Suomessa.

Syövän etenemisen edellytyksenä on elimistön immuunipuolustuksen välttäminen. Syövän immunoterapia vahvistaa elimistön omaa puolustuskykyä syövälle, ja hoidoilla on saavutettu viime vuosina merkittäviä tuloksia.

Munasarjasyövässä immunoterapian tulokset ovat olleet kuitenkin vaatimattomia, koska kasvaimen immuunijärjestelmältä piiloutumisen mekanismeja ei ole tunnettu.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa kasvain- ja immuunisolujen vuorovaikutuksesta munasarjasyövässä. Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, miten munasarjasyövän geneettiset ominaisuudet ohjaavat ihmisen immuunipuolustusta, ja kuinka kasvain- ja immunisolut kommunikoivat keskenään.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 110 000 yksittäisen solun ominaisuuksia Harvard Medical Schoolissa kehitetyllä kuvantamismenetelmällä.

”Edistyksellisen kuvantamismenetelmän avulla pystyimme tutkimaan kasvaimen yksittäisiä soluja, niiden toiminnallisia ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita ennennäkemättömällä tarkkuudella, tutkimuksen vastuukirjoittaja”, dosentti Anniina Färkkilä sanoo tiedotteessa.

Munasarjasyöpä voi kehittyä ja edetä vain silloin, kun kasvainsolut pystyvät piiloutumaan elimistön immuunijärjestelmältä. Tutkimalla yksittäisiä soluja suoraan kudoksessa tutkijat paljastivat, kuinka kasvainsolut piiloutuvat eri lailla syövän geenimutaatiosta riippuen.

”Huomasimme, että elimistön immuunipuolustus toimii paremmin kasvaimissa, joissa on BRCA1/2-geenin mutaatio. Puolestaan kasvaimissa, joissa ei ole näitä mutaatioita, on vahva sidekudossolujen muodostama suojamuuri”, kertoo LK, väitöskirjatutkija Inga-Maria Launonen.

BRCA1/2-mutaatioita esiintyy noin 20–22 prosentissa huonosti erilaistuneita serooseja karsinoomia, jotka ovat munasarjasyövän yleisintä muotoa. Erityisesti BRCA1/2-mutatoituneissa kasvaimissa elimistön omat tappaja-T-solut vartioivat tarkasti aggressiivisia kasvainsoluja. Siksi näillä potilailla oli tutkimuksessa merkittävästi parempi ennuste.

”Kun ymmärrämme paremmin, kuinka kasvaimen geenit huijaavat immuunijärjestelmää, voimme kehittää keinoja aktivoida elimistön oma immuunijärjestelmä tappamaan syöpäsolut”, Launonen sanoo.

Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat kasvain- ja immuunisolujen vuorovaikutuksen merkitystä.

Färkkilä sanoo, että uusien tutkimustulosten avulla voidaan jatkossa räätälöidä yksilöllisiä immuuni- ja yhdistelmähoitoja, joilla on mahdollista jopa parantaa munasarjasyöpä.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.