Munasarjasyövän diagnostiikassa ja levinneisyysarviossa käytetään kansainvälisesti ensisijaisesti tietokonekuvantamista. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella uudet magneettikuvantamisen menetelmät kuitenkin mahdollistavat yksityiskohtaisemman tiedon saamisen kasvaimen ominaisuuksista.

Näin ollen jo ennen leikkausta olisi mahdollista saada entistä parempaa tukea hoitotavan valintaan.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Auni Lindgrenin väitöstutkimuksessa havaittiin, että funktionaaliset magneettikuvantamismenetelmät eli diffuusio- ja dynaaminen kontrastikuvantaminen mahdollistavat entistä tarkemman munasarjasyövän diagnostiikan.

Tutkimuksessa saatiin selville, että diffuusiokuvantamisella mitatut matalammat diffuusiokerroin ADC:n arvot korreloivat aggressiivisen syöpätyypin kanssa. Arvot olivat niin ikään yhteydessä lyhyempään elinikään.

Lisäksi selvisi, että dynaamisessa kontrastikuvantamisessa varjoaineen siirtymistä verisuonista solun ulkoiseen tilaan kuvaava Ktrans-arvo oli korkeampi aggressiivisessa, seroosissa korkean erilaistumisasteen munasarjasyöpätyypissä. Toisaalta korkeampi arvo myös ennusti parempaa leikkaustulosta syöpäleikkauksessa.

Dynaamisessa kuvantamisessa Ktrans ja varjoaineen siirtymistä solun ulkoisesta tilasta plasmaan kuvaava Kep-arvo olivat matalampia potilailla, joilla kudosten hapenpuutteesta kertova HIF-1α-tekijä oli voimakkaammin ilmentynyt.

Munasarjasyövän ennuste on yhä huono. Gynekologisista syövistä epiteliaalinen munasarjasyöpä aiheuttaa eniten kuolemia. Se on yleensä ehtinyt levitä laajalle jo diagnosointivaiheessa, koska varhaisoireet puuttuvat.

Munasarjasyöpään kehitetään uusia täsmähoitoja, jotta hoitotuloksia saataisiin parannettua ja elinaikaa lisättyä. Tämä edellyttää myös kuvantamismenetelmien kehittämistä.