Kokeile pidättää hengitystäsi minuutin ajan kymmenen kertaa peräkkäin niin, että hengähdät kertojen välissä vain yhden kerran.

Pidätä sitten hengitystäsi kymmenen sekunnin ajan kymmenen kertaa peräkkäin. Ota nytkin kertojen välissä yksi hengähdys.

Ero on huomattava, eikö vain?

Esimerkissä piilee se, millä tavalla Itä-Suomen yliopiston professori Juha Töyräs tutkimusryhmineen pyrkii uniapnean diagnostiikkaa kehittämään.

– Nykyään uniapnean diagnostiikassa lasketaan vain hengityskatkojen lukumäärää: montako kertaa tunnissa potilas on keskimäärin hengittämättä yön aikana niin, että kukin hengityskatkos kestää yli 10 sekuntia. Tämän päivän diagnostiikka ei huomioi sitä, kauanko hengityskatkos oikeastaan kestää, Töyräs sanoo.

Töyrään tutkimusryhmä on kehittänyt diagnostisia parametrejä, joiden avulla diagnoosista tulee tarkempi. kainalo

Parametrit huomioivat yksittäisten hengityskatkojen pituuden ja sitä myöten antavat paremman kuvan siitä onko kyse lievemmästä vai vaikeammasta uniapneasta.

Töyrään tutkimusryhmä pyrkii myös yksilöllistämään parametrit niin, että hengityskatkojen aiheuttama rasitus juuri tietylle potilaalle pystytään ottamaan paremmin huomioon.

– Jos potilas on 30-vuotias mies, joka harrastaa urheilua ja jonka hengitys- ja verenkiertoelimistö on hyvässä kunnossa, niin minuutin kestävä hengityskatkos ei aiheuta hänelle kovin suurta fysiologista stressiä, Töyräs sanoo.

Sen sijaan potilaalle, jolla on keuhkojen vajaatoiminta tai jolla on ollut sydäninfarkti, saman pituinen hengityskatkos on paljon stressaavampi. Verenpaine ja syke nousevat ja potilaalle voi tulla rytmihäiriöitä.

- Olemme huomanneet tuhansien potilaiden aineistossa, että hengityskatkosten vakavuuden huomiointi auttaa tunnistamaan paremmin ne potilaat, joilla on kohonnut kuolemanriski, Töyräs jatkaa.

Uusi menetelmä perustuu osaltaan myös unen laadun mittaamiseen. Tätä varten tutkimushankkeessa on kehitetty myös mittaustapaa, joka mahdollistaa aivosähkökäyrän mittaamisen kotona tehtävässä unitutkimuksessa.

– Laaja unitutkimus on rutiini unilaboratorioissa, mutta hankala suorittaa kotona. Siksi olemme kehittäneet elektrodipannan, jonka potilas pystyy asettamaan itse otsalleen yön ajaksi. Näin kotioloissa voidaan tehdä aivosähkökäyrämittaus ja saada tärkeää tietoa myös unen rakenteesta. Tämä tuote on jo kaupallistettu, mutta jatkokehitämme sitä edelleen, Töyräs kertoo.