Kela maksoi vammaistukia vuonna 2019 yhteensä 551,4 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa vammaistukimenot ovat reaalisesti kasvaneet 16 prosenttia.

Vammaistukiin kuuluvat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Niiden tarkoitus on tukea vammaisia ja pitkäaikaisesti sairaita henkilöitä.

Eläkettä saavan hoitotukea Kela maksoi viime vuonna 437,9 miljoonaa euroa. Se on lähes 80 prosenttia kaikista vammaistukimenoista.

– Muistisairaudet olivat selvästi yleisin sairausperuste eläkettä saavan hoitotuelle, kertoo suunnittelija Reeta Pösö Kelan analytiikka- ja tilastoryhmästä tiedotteessa.

Viime vuonna 33 prosenttia hoitotukimenoista (145,7 miljoonaa euroa) johtui muistisairauksista. Yleisimpiin muistisairauksiin kuuluivat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia ja määrittämätön dementia.

Verenkiertoelinten sairauksista, kuten sydänsairauksista ja aivoverisuonien sairauksista, aiheutui 16 prosenttia hoitotukimenoista eli 69 miljoonaa euroa. Mielenterveyden häiriöiden, kuten skitsofrenioiden ja mielialahäiriöiden vuoksi hoitotukia maksettiin 48,4 miljoonaa euroa. Se on 11 prosenttia hoitotukimenoista.

Lasten vammaistuista yli puolet aiheutui mielenterveyden häiriöistä.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea Kela maksoi viime vuonna kaikkiaan 77,0 miljoonaa euroa, mikä oli 14 prosenttia kaikista vammaistukimenoista. Sitä maksettiin selvästi eniten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

– Yli puolet, 56 prosenttia, alle 16-vuotiaan vammaistuen menoista johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Niiden vuoksi tukia maksettiin viime vuonna 43,4 miljoonaa euroa, Pösö sanoo.

Yleisimmät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat psyykkisen kehityksen häiriöt ja lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt.

Diabeteksen vuoksi alle 16-vuotiaan vammaistukia maksettiin 11,4 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia kaikista menoista.