Oirevariaation ymmärtäminen voi olla avainasemassa masennuksen ymmärtämisessä. Näin arvioi psykologi Regina García Velázquez, joka tarkasteli väitöstutkimuksessaan yksittäisten masennusoireiden ja vakavan toimintakyvyn menetyksen yhteyttä väestötasolla.

Masennuksen vaikeusastetta on tutkimuksissa tarkasteltu pääasiassa oireiden lukumäärän perusteella. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella kuitenkin tiedetään, että yksittäisten masennusoireiden riskitekijät ovat erilaisia ja että eri oireet ennustavat erilaista lopputulemaa.

García Velázquezin tutkimusaineisto koostui kahdesta laajasta yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta. Tulosten mukaan masennusoireiden lukumäärä ennusti vakavaa toimintakyvyn menetystä lähes yhtä hyvin kuin yksittäiset masennusoireet.

Yksittäisten masennusoireiden tarkastelu paljasti kuitenkin, että varsinkin kognitiiviset ja affektiiviset masennusoireet – masentunut mieliala, mielihyvän menetys, itsekriittisyys, keskittymisvaikeudet ja itsetuhoajatukset – olivat johdonmukaisesti yhteydessä heikkoon toimintakykyyn.

Keski-ikäisillä masentunut mieliala, itsekriittisyys ja keskittymisvaikeudet olivat vahvemmin yhteydessä toimintakyvyn menetykseen kuin nuorilla aikuisilla tai iäkkäillä.

– Näistä oireista itsekriittisyys nousi merkittävimpään asemaan, sillä se oli systemaattisesti yhteydessä paitsi toimintakykyyn myös muihin masennusoireisiin. Nykyisten löydösten perusteella myötätuntoisen asennoitumisen opetteleminen itseä kohtaan voisi siten suojata masennuksen kehittymiseltä ja masennukseen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä, García Velázquez toteaa tiedotteessa.

García Velázquez väittelee 16. lokakuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.